Kantturain Konttorit Kesä 2005 keikka nro 10

Koska edessä oli lähemmäs kaksituhatta kilometriä ajettavaa viikonlopulle, pestasimme retkueeseen erillisen kusikin. Nimittäin lauantaina oltais sitten menossa Yli-Tornioon. Kuskin nimi oli Ville ja äijä hieman merimies-tyylinen ihminen. Hän tykkää kuulema ajaa Helsingistä Rovaniemelle. Ja koska huumori ja huuli tuntui sällikältä irtoavan, nimi laitettiin uusiksi: Hullu-Ville.

Homma alkoi Suonenjoen pysäytyshommilla. Jörisrokin edellisvuoden veto oli kuulema senverta timakka, että pistivät sitten Stampan pellet soittamaan perjantain viimeisenä aktina päälavalla. Mikäpä siinä, soitetaan soitetaan.

Ville ajoi bussin lähes tyylipuhtaasti kolaroimatta perille. Mokoma soitti juuri toista kappalettaan aitojen sisällä. Huomaamme, että Mokoman keikalla lentää kaljapullo lavalle. Kaljapullo menee rikki ja leviää ukkojen päälle. Jätkät kiehuvat raivosta ja vitutuksesta. Mokomat keskeyttävät. Järjestäjän ilme on melkoinen stetsonin alla. Popula on raivoissaan. Valmistautumaan omaan keikkaan. Toivomus hyvälle haltijalle ettei meitä heitetä millään.

Noh, siinä sitten ukkelit kekkuilee ja nousee lavalle ja soittaa keikkansa. Ihmisiä on mukavasti ja pitti pyörii. Ylinmääräinen järjestysmies ja Ville tarkkailevat yleisöä pullonheiton ehkäisemiseksi. Mini-Lontoo.

Turvallisesti sujuu meno, ruokailussa tarjottu riisikana on mielestäni loistavan makuista, Kake kakoo. Ville painuu nukkumaan kapyysiin. Sitten alkaa ystävystyminen Godsplaguen ukkeleiden kanssa. Sitten mennään yökerholle spedeilemään. Miitrin kanssa lauletaan Iron Maidenia. Ja tavataan aivan Speden näköinen mies. Ja eiku uimaan. Ja pelaamaan rantalenttistä. Ja hengaillaan jyväskyläläisessä puolijoukkueteltassa. Ja vaihdetaan paitoja. Ja tarkkaillaan kaunista auringon nousua. Kesämeininkiä, ihan sellaista leppoista ja huoletonta. Aina seuraavaan aamuun asti…