kp: Jo kolmatta kertaa ulkomailla bändin kanssa tänä vuonna! Itse asiassa neljättä, jos Radio Rock risteilyn Tallinnassa pyörähtäminen lasketaan ja viidettä, jos Turku lasketaan ulkomaiksi. Some fuckin’ serious international action going on! Roll the dice and no more lies!
H: Should we write this in English…? Nääh! Maailman kauneimpaan Tsekkoslovakiaan saavuimme jo hyvissä ajoin. Olihan tuo kulttuurin, kulttuurin, verisen kidutuksen, kulttuurin ja olutkulttuurin ydinlinnoitus Check Please liiankin viihdyttävä lomailukohde. Tuhansia siltoja, eikä edes aasin! Mainittakoon vielä 900 gramman possunkylki, jonka syömisen jälkeen kuolin hotellihuoneeseeni.
P: Aivan mahtava kaupunki tuo Praha. Ihan on Pariin nähtävyydet, mut paljon halvempaa. Ja se olut ja ne liharuoat.
kp: Muutaman Prahassa vietetyn lomapäivän jälkeen oli aika klikata keikkamoodi päälle, herätä aamulla aikaisin ja hypätä minibussiin kohti Plzenin kupeessa sijaitsevaa Basinfirefestia. Täkäläisen ajokulttuurin ansiosta 100 kilometrin matka sujuu vartissa, joten olimme tuota pikaa keskellä peltoa, ilmeisesti ensimmäisenä bändinä paikan päällä.
P: Totta, oli muuten Räikkösen sukua tuo kuski.
H: Ensimmäisinä, muttei parhaimpina! Kuljettajamme ei keskustellut juurikaan englantia. Ei haitannut! Sijoitimme t-paidat päihimme Egyptin tyyliin, joka lisäsi kansainvälistä otettamme. Kuumuus ja aakeat, kumpuilevat peltomaisemat huikaisivat. Itse kärähdin kuin 900 gramman possunkylki. Kuolin punoittavana raatona ruohikkoon.
kp: Porukka oli hieman väsynyttä, eikä ruokaa tai edes juomaakaan meinannut saada mistään näin aikaisin. Jusba ja Teemu kävivät viittomakielellä tervehtimässä lavan henkilökuntaa tulematta sen viisaammiksi. Yhteisen kielen löytäminen tässä maassa on hieman haastavaa, mutta aina sitä jotenkin pärjää. Ja kohta pelloilla raikasi Jusban Toto ja muut soundcheckin klassikot, eli ilmeisesti Jussi pärjäsi hienosti. Myös backline tuli paikan päälle ja käsittääkseni ilman puutteita, joten hommat alkoi näyttää hyvälle.
P: Backlinen vihdoin saavuttua tsekkasimme kamojen toimivuuden auringon paahteessa paljaalla pellolla. Hyvin toimivat, myös Mesa Stiletto, jonka Tsekit olivat jostain loihtineet. Vain master volume -potikka oli paskana. Noh, ääntä riitti ja sehän riittää.
kp: Keikka alkoi hieman myöhässä teknisten ongelmien vuoksi. Ja jotenkin alusta asti lavalla tuntui hieman oudolta. Alussa rullasi, välillä rullasi, sitten taas rähmäsi jne, joten keikan aikana ei tullut ihan sitä fiilistä, että olemme Tsekin kuninkaita, mutta ei tämä mikään katastrofikaan ollut.
P: Olipas vaikein keikki vuosikausiin. Luvattoman paljon teknistä hässäkkää ennen keikkiä ja isse toiminnan alkaessa ihan kauhea monitorikaaos, josta ei meinannut tulla loppua koko keikin aikana. Fiilis ei ollut läsnä. Onneksi yleisö oli ja eli mukavasti mukana. Pitti pyöri muutamassa biisissä ja naamat olivat hymyileviä, hyväksyviä.
H: Ei, ei katastrofi, sillä mosh pit oli tunnetu liikuntamuoto myös Check Me Outissa! Oma-aloitteisesti ja ilman selkeää kannustusta (emme puhuneet yleisölle englantia, turhaahan se olisi ollut) ihmiset tanssivat villisti intiaanikehää tuolla syrjäisellä ruohokentällä, soittaessamme parhaiden ammattitaitojemme mukaisesti rock ’n roll -musiikkiamme.
P: Onneksi olut oli hyvää myös festivaalialueella ja seura mitä mainiointa. Iltasella siirryimme läheiseen kylähotelliin, jossa oheinen kyltti toivotti meiet tervetulleiksi. Hyvä maku jäi.
H: After the show tein Cheeckit ja hyppäsin yksityisautokuljetukseen, kaahaten vielä hikeä, verta ja etenkin kyyneliä valuen lähimmälle juna-asemalle. Jätin Stam1nan muun jäsenistön oman epäonnensa nojaan: keskelle porottavaa K-Euroopan hellekenttää, paikkaa, jossa keskiaikainen kidutusjärjestelmä tunnetaan yhä ja olut on kylmää kuin ruumiini seuraavana aamuna hotellihuoneeni kylpyammessa.
kp: Loppuryhmä päätti jäädä ihmettelemään festareita ja tuhoamaan drinkkilippuja sekä jäljellä olleita korunoita. Tunnelma oli mahtava ja fiilis loppujen lopuksi päivän pettymyksen jälkeen oikein hyvä, joten mikäs siellä oli rillutellessa. Muutamien ulkkarifanien kanssa tuli vaihdettua sanoja kuin myös meidän Suomen keikoilla paljon kiertävien hahmojen kanssa. Hatunnosto sinne suuntaan ja kiitos upeasta Baywatch-paidasta! Ihmiset nauroivat miulle vielä lentokentälläkin. Tosin siitä en ole varma kumman naama oli hauskempi, miun vai David Hasselhoffin…
H: Nauroimme kanssasi, emme teille.
KOMMENTOI