Kantturain Konttorit Kesä 2005 keikka nro 15

Jeah juuh. Eilinen Joutsenon lämminhenkinen, haastava ja onnistunut keikka, sekä LPR:n kuumimpien yökerhojen ”snifferit”, Viikatteen Kaarlot, Peer Gunt -lippikset ja NiteTrain –mielenosoitukset (virtsaaminen pääsylipun päälle) mielessäni heräilin LPR:n keskustasta. Tarkoituksena oli nähdä Team JJJ, eli Juzzi Jauhiainen, Jyzky Kangastalo ja Jarzki Heilimo, sekä Antza Hyyrynen 10.30 torilla, vetyjen äärellä. Ja voi roili, että oli hyvää! Jarkko söi talvea varten varastoon ja kiskaisi kaksi vetyä kahveineen lärviinsä. What a man!

Matka Viitasaarelle oli taas sitä tuttua ja turvallista spedeilyä, sanaleikkejä, ”huumoria”, kannettavia CD-soittimia ja helvetinmoista tupakan polttamista. Ja tietysti pysähtymiset Ristiinan Nesteellä, sekä Vaajakosken Ururarirorere –landiassa. Parasta!

Viitasaaren keikkapaikka oli Pihkurin järven rannalla, hotellin kupeessa. Hyyrynen on kuulemma viettänyt puolet nuoruutensa kesistä siellä, ja ilmeisesti vetänyt ekat kännitkin kyseisen rannan luona. Nostalgiaa! Hyrde jäi kunnioittamaan maisemia asennossa, liikutuksen kyyneleet silmissään. Pienen odottelun jälkeen saimme sähköt lavalle ja pääsimme tekemään festarikeikoilla yleensä harvinaista sauntsekkiä.

Ruokailu pääsi venähtämään hieman osaltamme, mikä johtui kymmenen hengen vanhusryhmästä, joka oli tullut ravintolaan juuri ennen meitä. Wingdom teki taustalla sountsekkiä, Pappa ja Jykä olivat innoissaan. Lopettelin syömistä samalla kun vanhusten (the REAL heavy metal meeting?) konjakinhuuruiset puheenaiheet karkasivat seksijuttujen puolelle.. Hyrde lähti muistelemaan kaupungille, muut jäi bäkkäriksi varattuun hotellihuoneeseen makaamaan ja nauttimaan Simpsoneista! ”Homer Sexual”, ja vitti ku nauratti! Paras sarja!

Keikka oli riehakas ja täynnä spedeilyä. Kake sai kesken biisin naurukohtauksen, jonka syynä taisi olla hra Hyyrynen ja hänen ”kaadan-mikkiständin-ja-sotken-kitaran-virityskoneiston-kiinni-mikkipiuhaan-jonka-jälkeen-voin-heilua-hölmösti-kuin-sätkynukke” –sketsi. Taisihan siinä olla itsellänikin (taas) naurussa pitelemistä kun sivusilmällä/korvalla seuraili laulutaiteilijan stand up komiikkaa. Kaikin puolin hyvä veto ja yleisö oli koko setin ajan muikeasti mukana. Taidettiinpa käydä vielä encoretkin repäisemässä.

Keikan jälkeen (ja myös ennen keikkaa) roudatessa törmäsimme suht’ outoon ilmiöön tämän pelleryhmän kohdalla: lauma oikeasti METRIN pituisia tyttöjä ja poikia huusi kovempaa kuin kymmenen Anttia yhteensä vaatien ilmeisesti pyyhkeitä(?), nimmareita ja kaikkea mahdollista. Lapset tappelivat keskenään, huusivat toisilleen ja käyttäytyivät melko epäilyttävästi. Eikä nimmarin/pyyhkeen pyytämistä (lue: rääkymistä) haitannut edes se, että suurimmalla osalla heistä ei ollut tietoa soitetaanko myö edes missään bändissä. Pelottavaa..

Mänttibussi kohti Jyväskylää ja nukkumaan..