P: Juhannur, pvä 2, Nummirock. Saavuimme paikalle miehekkäät kolme tuntia aikataulua myöhässä, koska itse festivaalialuehan on keskellä metsää. Siinä taidettiin Nummijärvi kiertää useampaankin otteeseen ennen kohteeseen saapumista. Voi veljet, täällähän myö nuorina poikina käytiin telttailemassa ja kuuntelemassa heviä paljon ennen kaiken maailman Tuskia, takit maaleina..
kp: Sen siitä saa kun annetaan ajo-ohjeeksi ”Nummijärvi / Kauhajoki”. Onneksi Tuotanto-Häkkinen hoiti meille jossain vaiheessa osoitteeseen, jonka avulla suunnistimme lopulta perille asti.
E: Mie olin autuaan tietämätön tästä koisiessani ah niin mukavalla sohvalla bussissa.
kp: Mein uusi bussi on muuten helvetin mukava.
P: Ennen meidän slottia soitti eräskin pioneeriyhtye amerikan mantereelta nimeltää Fear Factory. Nostalgiapäissäni menin sitten jututtamaan bändiin palannutta Dino Cazaresia ja keskustelu meni jotenkin näin: mie: ”How cool, I also have a custom Ibanez”, Dino: ”Well, I have 22 of those”. Eipä siinä, ihan leppoisaksi mies lopulta osoittautui.
kp: Odotusaika festarialueella oli reippaat seitsemän tuntia ja tekemistä oli vaikea keksiä. Helppo ratkaisu olisi ollut vanha kunnon lillittely, mutta olemme nykyisin ammattimainen raamattubändi, joka ei juo ennen keikkaa, niin sekään ei ollut käypä vaihtoehto. Turmion Kätilöt soitti valitettavasti just ennen meitä, mutta muutaman biisin ehti käydä kuitenkin kuuntelemassa ennen omaa linjatsekkiä ja keikkaa. Turmion Kätilöt on yksi Suomen hienoimista bändeistä. Pääsisipä heidän kanssa joskus yhteiskiertueelle!
P: Keikki oli hyvä ja vapautunut, vaikkakin lämpötila lähenteli taas nollaa ja hyttysiä oli lavallakin. Muutama biisi normaalia enemmän meni lämmetessä, mutta loppu oli känni-Saikkosen fiittailua myöhen täyttä juhlaa. Pitäähän se iskänkin joskus irrotella.
kp: Soittoaika oli vaatimattomat 90 minuuttia. Voi perse… Tein tästä johtuen kostoksi meille vielä tappolistan, jonka puolivälin tienoilla oli muistaakseni 6 biisin putki nopeita ja eniten hengästyttäviä biisejä. Alku lähti vähän nihkeästi käyntiin, mutta viimeistään absolutisti-Saikkosen vierailu nosti lavalla ja yleisössä tunnelmaa aika lailla, joten loppukeikka tuntui juhlalta.
E: Mokomat oli kyllä kaikki aika kännissä.
kp: Siitäpä alkoi sitten tämän vuoden toistaiseksi parhaat bussibileet! Jengiä alkoi tippua tasaiseen tahtiin ja aamuneljän pysähdys Parkanon huoltoasemalla tiputti puolet porukasta makuuasentoihin. Jäljellä olivat miehistä kauneimmat, ja saimme muu muassa todistaa Kaken imitointia eräästä Osuuspankin virkailijasta, vanhoista opettajista sun muista hahmoista. Nauru raikui ja makkis- ja lonkeropullot tyhjenivät tasaista tahtia. Linja-autossa oli tunnelmaa!
H: Kyllä alkoi olla jo silmissä vilinää kun kotiin matka käv’! A’votja!
E: Onneksi nykyisessä bussissammekin on konekoppa, jonka olen varannut paikakseni matkoilla. Siinä istuskelin risti-istunnassa aamukuuteen asti ja juttelin kännissä kuskille.
kp: Hatunnosto kuljettajallemme Terolle, joka työnsi meidät turvallisesti kotiin Suomen juhannuksessa, huipputyyppi! Toistan itseäni toteamalla läpi yön valvotun ja ryypätyn bussimatkan olleen Paras juhannur ikin!
P: Totta. Mie ja Kake oltiin viimeiset pystyssä. Parasimme maailmaa ja muistelimme menneitä kuin vanhat miehet viiksekkäät. Kokki Kolmonen kuittaa juhannur-yöstä!