15.09. Mikkeli Scooprock

Kynnetyt pellot syksy 2006 – ensimmäinen ja viimeinen keikka.

Kiihkeän kesän jatkeeksi on kehitettävä raju syysmyrsky. Kotimainen Stam1na-yhtye päätti tarttua härkää puikoista ja tehdä kerralla täystuhoa. Rumpali Velin, kitaristi Olkkonen, basisti Kangasmäki ja laulaja-kitaristi Hyyrynen laativat kesän empiirisiin havaintoihin tukeutuvan tarkan ja kavalan suunnitelman, musiikillisen taistelun strategian, yksityiskohtia säästämättä, laadusta tinkimättä:

– Buustataan yhtyeen logistiikkapolitiikkaa vielä askel. Gay-bussi parkkiin ja alle sähkönsininen Jyrki-bussi! Lisäarvoa tuovat: erillinen kuski, jääkaappi, suuri laajakuva-tv ja kuusi makuupaikkaa.
– Kastetaan bussi Jallupullolla. Tarkkaillaan kun Kangasmäki yrittää imeyttää nesteet nenäliinaan ja juoda ne puristamalla.
– Lempataan monitorimies Ruusunen. Jo oli aikakin.
– Tarkkaillaan kun Kangasmäki syleskelee lasinpaloja ja keskittyy Maggikseen. Kangasmäki naureskelee tyytyväisenä.
– Tarkkaillaan uunituoretta Likaisen parketin musiikkivideota DVD:ltä. Höhötellään leikatulle ja hurrataan leikkaamattomalle versiolle.
– Morotetaan Mokomia perillä ja käkätetään yhteisesti spesiaalilyhyille syyskiertueille.
– Suoritetaan rutiinit ennen keikkaa. Ei yllätyksiä.

Mukavasti rutinoituneen crewn ansiosta yhtyeen kielisoittajat eivät edes piipahtaneet roudauksessa. Kake taasen ehti takahuoneeseen riisumaan housujaan kun hämäävästi Pertti ”Spede” Pasasta muistuttanut kuuluttaja päätti huutaa bändin lavalle. Sitten taas sykittiin, vanhat nuoret läskit laihat.

Lava otettiin haltuun rautaisella rutiinilla, paitsi että äijät olivat viimeksi koskeneet soittimiinsa Tampereella paria viikkoa aikaisemmin. Nyt mentiin selkärangalla eikä aivoilla. Onneksi yleisökin toimi selkärangoillaan eikä aivoillaan: jalkarummun alkukantainen pulssi käynnisti kiihkon ja perheen pienimmätkin saivat rytmillisestä joukkosuggestiosta osansa.

Ilmassa oli rytmillistä yhteenkuuluvuutta. Ihmiset nostivat kätensä ilmaan, osoittaakseen epäsovinnaista anarkiaa ilmatiloja kohtaan. Ala- ja yläruumiin vaistonvarainen aaltoliike synnytti sydämen lisärasitusta, kiihtynyttä verenkiertoa, voimistuvaa respiraatiota ja hien eritystä. Sosiaalinen kenttä antoi pelivaraa tukeutua laumakäytöksen turvaverkkoon, sallittujen salaisuuksien ilmituontiin, energiavirtojen vapauttamiseen.

Arkipäiväisten huolten kaikkoaminen, yhteisöllinen kokemus sekä musiikin paineen fysiologinen vaikutuskokonaisuus sekoittui psykologisiin yksilöilmiöihin: oli havaittavissa ryhmässä toimivalle ihmisjoukolle tyypillistä roolijakoa johtajiin, johdettaviin, pelleihin, älykköihin, maskuliineihin ja feminiineihin. Yleisön näkökulmasta, puhtaasti katselukulman eli -perspektiivin aiheuttamin harhoin Stam1nan jäsenistö sai aikaan vaikutelman suuresta rock-tapahtumasta valoineen, säihkeineen, fallisine kitaroineen ja itsevarmoine muusikoineen.

Eli pelkkää huijausta koko paska jälleen kerran.