07.07. Nightlife Rock, Lappeenranta w/ Forge

Alaha skargeli rohjustaa 2006 kesäkiertue – keikka nro 12

Saavuimme viiden jälkeen tuttuun Nightlifeen homoiltuamme ensin kämpilläni muutaman tunnin. Nightlifen yläkerrassa meitä odottikin jo Forgen hilpeät veikkoset. Kättelimme ja tilasimme lonkerot. Sit myö roudattiin, ja perkele ku myö roudattiin!

Illan keikka oli siitä erikoinen, että meillä oli hieman miehistövajautta. No okei, ollaan myö muutenkin täysin vajaita koko porukka, mutta tänä iltana ”vajaus-keskiarvo” kasvoi räjähdysmäisesti kun bändin älyköt Pappa ja Mummo loistivat poissaolollaan. Illan edessä lukemat kasvoivat melkein huippuunsa asti kun paikalle saatiin älykköjen älykkö, aivokirurgian maisteri, maailman viisausjärjestön presidentti, kaiken typerän vastustaja, nerouden jättiläinen, Mensan varapäällikkö, Einsteinin jälkeläinen TIMPPA!

Timppa on hauska ukko. Niille, ketkä eivät muista kyseistä kulttihahmoa, niin kerrattakoon, että hän oli ajamassa Gay-bussia kevätkiertueen neljän päivän keikkaputkella. Miehen aivoja ei voi olla ihailematta. Kertomukset, joissa on kaikki elämänviisaus ja taas toisaalta ei mitään viisautta mykistävät kuulijan kuin kuulijan. Selkäpiitä karmimat tarinat hänen seikkailuistaan ympäri maailmaa herkistävät rujommankin uroksen ja laittavat polvilleen ylpeimmät naaraat. Uskon, että olen syntynyt maailmaan ainoastaan palvellakseni kyseistä herrasmiestä. Timppa, missä oletkin, tahdon olla pelastamassa maailmaa vierelläsi! Suotko minulle sen kunnian, oi sinä suuri ajatteluteorioiden hallitsija?

Ai niin se keikka. No mikä jottei! Tsekin jälkeen nauttimamme Isännän leikkeet (deja vu!) pistävät pari soitinartistia kyykkyyn (tai lähinnä kumaraan posliiniastian päälle) mikä toi oman jännityksen illan keikkaa varten. Forgen louhiessa loistavasti melodista progeheviään oli hyvä valmistautua illan keikkaa varten. Nyt pitäisi olla ihmisiksi kun on tuttujakin katsomassa. Ei sovi paskoa keikalla housuihin tai saattaa tulla jatkoilla osumia..

Keikka saatiin käyntiin Jyrin rynnättyä ensin omalta keikaltaan suoraan laittamaan meidän vehkeitä kuntoon. Käytimme eilistä hyväksi havaittua biisilistaa, joka totteli nimeä ”punk” tai ”suoraan turpaan”. Porukkaa oli paikalla hurja määrä käsistä päätellen, ja eturivissä oli havaittavissa välillä pittiä ja välillä (Alvar?)aaltomaista hyppyliikettä. Helvetin kuuma oli täälläkin, vaikkei ihan eilisen lämpötiloihin päästy, onneksi. Tällä kertaa pyörtymisten lukumäärä jäi nollaan, mutta vahingoilta ei silti vältytty: noin puolivälissä keikkaa omasta vahvistimesta alkoi kuulua mielenkiintoista pauketta, ja hetken asiaa tutkittuamme kitarateknikko/hyvä ihminen/luottoäijä/rakkauden ruhtinas Jyri keksi paukkeen johtuvan miun langattomista. Eihän siinä muuta ku langaton vittuun ja letku tilalle. Vika johtui joko vastaanottimen kastumisesta tai eilisen Imatran keikan basson väkivaltaisesta paiskomisesta…

Keikalla oli samaa rentoa otetta kuin eilisellä Imatran vedolla ja soittokin sujui oikein mukavasti. Lappeenrannan yleisö otti ”naapuripojat” hyvin vastaan, ja pääsimmepä soittamaan vielä encorea muutaman biisin verran. Keikan jälkeen lava tyhjäksi ja kamat autoon. Auton pakkaaminen meinasi mennä huumorihommiksi ilman pakkausvastaava Jusbaumia. Varsinkin kun autoa pakkaamassa oli kokonaiset kolme ihmistä: mie, Timppa ja talon apukäsi. Pääsin pakkaushommista pois hieman ennen kahta ja kävelin baarin puolelle. Mie olen käyny Nightlifessa kattomassa muutaman keikan, ja joka kerta miuta on jäänyt ihmetyttämään, että miksi ¾ yleisöstä lähtee välittömästi keikan jälkeen pois baarista? Siellähän on halpaa kaljaa ja hyvää musiikkia, mitä muuta sitä muka tarvitsee?

Tässä vaiheessa meidänkin olisi pitänyt tehdä ratkaisuja. Ruisrokin keikka alkaisi vajaan 12 tunnin päästä, joten ajamaan pitäisi lähteä viimeistään aamukuudelta (ettei käy niin kuin viime vuonna). Sain loistoidean: ”Hmm, jos mie nyt lähen nukkumaan, niin mie kerkeen nukkua ehkä kolme tuntia. Sit mie en sais autossa unta. Mut jos mie juon aamukuuteen asti ja sammun autoon, nin miehän nukun hyvällä tuurilla Turkuun asti” ajattelin, ja siirryin tuumasta toimeen. Jätkät kuvaili Nightlifessa jotain outoja sketsejä Hynysen kanssa ja baarin sulkeuduttua värikäs porukkamme siirtyi satamaan.

Arvatkaa kuinka hyvältä miun suunnitelma tuntui siinä vaiheessa kun kannoin Hyyrystä satamasta kohti kirkkopuistoa kuudelta aamulla…