Kai-Pekka ja Teppo hyväksyvät Kerubin takahuoneen.
E: Herään Tuomaksen suihkun ääneen. Mielikuvaan suihkuttelevasta Tuomaksesta. Kerään reippaasti kamani, jotta ehdin miehen matkaan bussille roudausporukoihin. Roudaankin jopa muutaman laatikon.
Krapulainen mieli piristyy, kun Jyri kaivaa bussissa irkkubusukin esiin. Vai onko se nyt bousouki? Vai bouzouki? Yhtä kaikki hyvä mieli valtaa kun Jyri alkaa soitella vehjettä. Pidän sen soundista. Pidän mandoliinin soundista Bruce Hornsbyn kappaleessa Mandolin Rain. Pidän banjon soundista missä vain Bela Fleck soittaa. Ja hurdy gurdystä, sen soinnista vain pitää kaivaa näytteitä YouTubesta. Pidän ylipäätään kaikista soittimista, logiikasta niiden rakentamisen, sointivärin ja soittamisen taustalla. Vaikka kielisoittimet taipuvat käteeni hieman huonosti, busuki vaikutti olevan helpoimmasta päästä.
Lasse.
Se on ruoka mikä Joensuun Kerubista jäi taas miellyttävimpänä mieleen. Uskomattoman hyvää. Sen lisäksi mieleen ja aivoon jäi häiritsevällä tavalla Antin ja Jyrin bussissa säveltämä ja soundcheckissä soittamamme etelävaltiolaishenkinen kappale. Meillä oli jopa aie soittaa se joensuulaisyleisölle, mikäli he olisivat kannustaneet meidät tulemaan lavalle vielä toiseen kertaan. Tai edes olleet keikan loppuessa hieman innokkaampia.
Meillä oli kyllä hauskaa lavalla ja Olkkosen mielestä ainakin hänen oma soittonsa oli parasta pitkään aikaan, mutta kontakti yleisöön jäi hieman hataraksi. Mietin taas ohjaajaystäväni sanoja energian siirtymisestä yleisön ja esiintyjien välillä… nyt se jäi siirtymättä ainakin lavan suuntaan. Toivottavasti ei toiseen.
Sitten meitä vietiin. Tuttu lappeenrantalainen ravintolavaikuttaja oli ulottanut lonkeronsa Joensuuhun ja luotsasi meidät paikallisen Ilonan yksityiskaraokekoppiin. Onko näitä koppeja joka Ilonassa? Lappeenrannassa ainakin, siellä on monet pahat bileet pidetty. Tampereestakaan en tiedä, en tapaa käydä paikassa. Juhlat olivat aivan mainiot. Ne Luumäkien Onnellinen perhe sai tunteellisia lisämerkityksiä, kun sitä huusivat kilvan kaikki Koskisen Arista Jauhiaisen Jussiin. Joku tyttö yritti pussata minua ja häipyi heti sen jälkeen nopeasti paikalta. Hiawatha kiipesi pöydälle nuoruuspäissään ja rikkoi pulloja. Paikalla oli myös Gambinaa ja Karttusen Pasi, se kruunasi hetken.
Kun huomasin olevani hereillä vielä kello kuusi, tein odottamattoman ratkaisun ja päätin nousta seitsemän aamujunaan kohti Tamperetta. Ratkaisu osoittautui oikeaksi, sillä kun humala puolelta päivin alkoi haihtua, olin jo turvallisesti omassa sängyssäni miettimässä vahingoniloisesti hotellissa herääviä ja kotimatkaa vasta aloittelevia kollegoitani.
Joensuun juniorit aktivoituvat.
