H: On se perkeleissön, että aikuisten pitää matkata Lappeenrannasta Oulun seudulle joka viikko. Eihän Jääli Oulu ole, tiedetään, mutta väkevämpi deja vu irtoaa vain Suomen jääkiekkohistoriasta. Vaan niin sitä vaan taas mentiin, pohjoiseen. Mitä tiesimme tapahtumasta etukäteen…? Että se on sydämellä lämmitetty!

kp: Jääli oli tietyllä tapaa kesän etukäteisvillikortti ja eksotiikkakäsi. Count us in, fuckers! Olimme kuulleet Moksuilta lämpimiä lauseita tapahtumasta, joten pitihän se käydä tarkistamassa, kun kerran vielä kutsuttiin. Etukäteistä reissun riemua tälle viikonlopulle toi vielä se, että keikan jälkeen olisi lähdettävä ajelemaan takaisin kohti eteläisintä etelää, eli Espoota. Bussikuskin märkä uni!

Matkalla on kesäistä tunnelmaa!

kp: Paikan päälle tultaessa festarikentälle oli saapunut kourallinen porukkaa. Lämminhenkisyys, hyvä tunnelma ja poikkeus arkeen oli käsinkosketeltavissa! Nämä on näitä iltoja, joista ei etukäteen voi arvata mitään, mutta usein tämänkaltaiset happeningit eivät ole jättäneet syviä arpia herkkiin lemiläisiin.

H: Mestoille, eli Jäälin hiekkakentälle saavuttaessa For The Imperium veisteli viimeisiä irtosäveliään. Lava oli korkea, kapeakin. Morjestin laulajaa, hän takaisin, vaikkemme muistaakseni ole aiemmin tavanneetkaan. Mutta kaipa sitä työhevonen toisen tunnistaa. Pientä vesisadetta pidellen maistelimme limonadeja, kahvia, lyöden Laihiala-Villen kanssa tassua ja Zero Nineä ihmettelimme kaukaa, kunnioittavasti.

kp: Ja täydellisen kontrastin saavuttamiseksi paikan päällä kekkuloivat myös Suomen nuorimmat, nopeimmat ja iloisimmat nuoret työvarsat, Lost Societyn poijjaat. Heillä oli juuri vaihto alkamassa, joten emme ehtineet keskustella ringissä Arto Paasilinnan hittidekkarista, mutta ylävitoset, nyökkäykset, ehkä jopa veljelliset halaukset ja suutelot toimivat joskus mukasyvällistä diibadaabaa paremmin. Päästimme pojat vaihtoon ja siirryimme bussiin miettimään yhtä ikuisuusongelmaa tämän treenikämppää ruton lailla karttavan ryhmämme kanssa: mitkäs samat biisit tänään soitetaan?

H: Tänään pääsin toteamaan Lost Societyn (a.k.a. Lost & Found, a.k.a. Lots Soossia) livetoiminnan ajatuksen kanssa. Pojat, jos miuta kananjalaksi haukutte, haukutte nuorekkaita nilkkoja, jotka teputtavat stagen pintaa vain puolella siitä, mitä Pots Lojon jätkillä! Vettä päähän kaataen Jyväskylän Ost’ Soossii teki kyllä vaikutuksen. Nuoriso on pelastettu!

kp: Lost Society vakuutti jälleen. Lavalla oli vauhtia ja vaaratilanteita yllin kyllin ja laulumies Samy piiskasi vielä tässä vaiheessa suht harvalukuisesta yleisöstä paskat pihalle. Keikan erikoisnumerosta vastasi kuitenkin rumpali Ossi, jonka tomit-kaatuivat-lattialle-mutta soitan-niitä-silti -kikkailu sulatti sydämein. Nopeusennätyksestä vastasi kitaristi Arttu ja komeusennätyksestä kollega Mirko. Parasta.

Lost & Found: energiaa enemmän kuin pykälät sallivat.

E: Takaraivossa kismitti vieläkin edellisen viikonlopun törttöilyt ja niinhän siinä aina käy, että kun koko valtakunnan laajudella hehkutettu spesiaali-iltama on ensin mennyt persiilleen, löytää itsensä kohta näistä jääleistä ylittämästä itseään ja toteamasta kuinka hauskaa homma voikaan olla.

P: Joskus tällaiset sympaattiset pikkufestivaalit pääsevät yllättämään. Hienoja bändejä ”lämppärinä”, kuten For The Imperium ja Lost Society, sade lakkasi meien keikan ajaksi ja väki lisääntyi. Ja hei, kiitokset nuorukaisille paidasta ja levystä, pusi pusi! Koko illan kruunasi mahtava yleisö, joka otti meiet avosylin vastaan. Mikäs siinä oli louhiessa. Kiitos Jääli! Yöllinen siirtymä pääkaupunkiseudulle ei ollut ihan niin mahtava kokemus..

kp: Keikki oli mahtava! Porukkaa oli saapunut illan mittaan hyvin paikalle ja tunnelma oli muutenkin hyvä. Ja miusta tuntuu, että Lost Societyn näkeminen juuri ennen omaa vetoa antoi sellaisen pienen tarvittavan ”kyllä meiltäkin vielä lähtee” -kipinän keikallemme. Eihän myö olla läheskään yhtä nopeita, nuoria tai laihoja, mutta aina voi yrittää! Ja sen verran hyvin yritimme, että keikasta jäi mukava mieli ja se fiilis, että tuolla kävisi ihan mieluusti joskus toistekin.

Sitten oli aika aloittaa päättymätön bussimatka kohti Kivenlahtirockia…