H: Kesä kaks-nolla-yks-nolla taisi livahtaa liikkeelle varkain. Jokos sitä on tällainenkin kiertueen avaus heitetty?! Mitähän siellä oikein tapahtui?

K: Muun muassa matkalla vokalisti Hyyrynen soitti Ylex-kanavalle, ja tarjosi juontajalle menovinkkinä Stam1nan keikkaa. Juontaja oli lähes varma siitä, että ”eikös se Stam1na ole kuumaa kamaa”. Itse nauhoitin tämän hauskan tapahtuman videokameralle, niin että Antin kasvot ovat pimeät ja tausta on täysin sinistä. Hyvä mie.

E: En aivan ehtinyt kuulla Antin puhelinsoittoa radiosta. Kuulin jälkikäteen, että juontaja oli kysynyt Antilta ”soittaako sun sukulaisia siinä bändissä?” Kun tämä yhdistetään illalla paikalle saapuneeseen, ennätyspieneen yleisöön, voidaan objektiivisesti arvioiden todeta, että tämä ei ollut suosiomme huippu.

H: Reissu oli rakkaan Gay-bussin ei soidin-, vaan joutsenlaulu, ainakin toviksi. Tuo kepeärakenteinen, Stam1nan + crew’n + backlinen + merchendice-materiaalin juuri ja juuri sisäänsä haukkaava valkoinen valas saa rantautua ainakin kesän ajaksi. Onneksi näin, sillä yhtyetovereiden olkapäähiki on tahranut vaatteeni lähes käyttökelvottomiksi. Läheisyys on hyvästä, mutta liian monta reissua tappituntumalla ja jalat solmussa altistaa sukupuolitaudeille.

K: Oli muuten luksusta työntää Tuomaksen ja Antin kanssa henkilöautolla sinne. 27 kevään keikkaa hikisessä Gay-bussissa koetteli sietokyvyn rajoja..

E: Minäkin ajelin Imatralle aina Tampereelta asti. Saatanan kuuma. Haluan Audin, jossa on ilmastointi. Ja yhteensä nämä kettutytöt muuten ajelivat keikkapaikalle neljällä eri autolla.
Aurinko (c) Nasa.H: Imatran hallilla louskuttaneita lämppäribändejä ei ehtinyt/jaksanut kuulostella, vaikka ainakin Anomian laulaja tuntui rääkyvän oikealla tekniikalla. Hienoa. Kyllä sen kuulee, kun huuto lähtee sillä ”oikealla väärällä” tekniikalla. Miettikääpä nyt vaikka omaa äitiänne. Ei se huuda, ellei ole suurta tarvetta. Ja silloin se huuto on kova ja hälyyttävä. Ei, hetkinen, mitä vittua.

K: Settilistaa taidettiin arpoa pienoinen tovi. Kevät vedettiin lähes samoilla biiseillä, varioiden aina hieman 18-20 biisin järjestystä, mutta nyt piti yrittää edes hieman muuntautua. Väsäsimme muistaakseni aivan hyvän setin imatralaisille.

E: Yksikään yhtyeen jäsen ei muuten koskenut alkoholiin ennen keikkaa tai keikan aikana.

K: Keikka meni hyvin, vaikka ihmetytti miksi iso liikuntahalli oli miltei tyhjänä. Kyseessä oli kuitenkin ilmainen tapahtuma, mutta ilmeisesti ”aikuisille” oli liian kova pala tulla katsomaan meitä selvin päin nuorten joukkoon, ja nuoret halusivat antaa mielummin siiderinsä poliiseille vesisateessa. No, saman ratkaisun olisin itsekin valinnut silloin aikanaan. Uskon silti, että paikan päälle raahautuneet saivat hyvän ja energisen keikan meiltä, hauskaa siellä ainakin oli!

H: Keikan jälkeen oli tehtävä nopeusennätys oluen juonnissa. Tarkkojen tieteellisten laskutoimitusten mukaan ehtisimme vielä Lappeenrantaan riekkumaan, mikäli roudaus ja ajomatka toimitettaisiin rivakasti. Kyllä, ehdimmehän me. Loppuyö onkin historiaa: Pulkkisen Tuomon kanssa äärimmäiset kumarat ja sitten yöpizzeriaan taikomaan ihmisten lompakoita kadoksiin. Argh.

K: En olisi koskaan uskonut laittavani sunnuntai aamuna Antille viestiä, jossa kyselen onko hän varastunut jonkun ihmisen lompakon. Nauroin koko päivän. Toivon myös että lompakko löytyi.