P: Mitäs tässä aamulla tapahtui? Eipä kai ihmeempiä. Jotain muita muusikoita näkyi aamupalalla, olisko ollut Jan-Olof Strandberg, Virtasen Sami ja ketä näitä nyt oli. Ilmeisesti keikkihommissä hekin. Matku sujui rattoisasti ja olimme Vaasassa etuajassa.
kp: Herään Antin ääneen, ”kello on kohta yksitoista, mein pitäisi olla bussissa”. Perkele. Puoliuninen kamojen pakkaus, ja äkkiä liikenteeseen. Kaikki loput jätkät venailivat meitä bussissa, josta kuului elämäni soundtrack: ”nääääää, näääääääää, näääääääää”. Eli autopeli oli taas käynnissä. Tai sit miulla menee päivät päivät sekaisin. Taisimme saada neuvoteltua tälle siirtymälle sen, että jätkät voivat pelata pleikkaria, mutta loput voivat kuunnella musiikkia. Ja kun jossain vaiheessa suurin osa jengistä oli unten mailla, uskasin pyöräyttää Laineen Kasperin Pako-Laine levyn läpi. Ja Kake antoi tästä hyvästä miulle lempinimen Dulla-Kaikka.
kp: Olimme Vaasassa aivan helvetin ajoissa. Muistaakseni melkein pari tuntia etuajassa, joten otin suunnan hotellille, jonne sain kohta seuralaisen, eli Huurusen. Vietimme laatuaikaa Jim Jeffriesin parissa.
H: Mukavahan sitä on matkustaa, körötellä kaikessa rauhassa, käydä kahvilla polttoaineasemalla, hengailla ja mageilla! Keikkapaikalla valettiin vielä rakennuksen perustuksia, kun saavuimme reippaina ja veljellisinä. Taisi talon teknikkokin kysäistä, että ”mitäs helvettiä te teette täällä näin aikaisin”. Vastasin, ettei meillä köyhillä idän vajaaälyisillä ole tajua kellotaulun logiikasta. Lappeenrannassa kirjoitustaitokin saavutettiin vasta 90-luvun puolivälissä, samalla kun antibiootit ja juoksevan veden ihmeet tuotiin Venäjältä. Lemillä ensimmäinen ei-lemiläinen nainen nähtiin kesällä 1986. Sisarusten välinen avioliitto rikollistettiin Lauritsalassa 2004.
kp: Tsekin jälkeen pääsimme nauttimaan todella harvinaisesta backstage-herkusta eli saunasta! Jo vain! Eilisen keikan mäskit valuivat viemäriin ja kohta bäkkärillä kuivatteli joukko uudelleen syntyneitä lemiläisiä. Myös ATK-palveluista todettu SaiPan voitto nosti tunnelman kattoon ja hymyn huulillle!
P: Tämä todella oli luksusta ja bändin AV-ammattilaiset kokivat taas asiakseen häpäistä saunan pyhyyttä videokameroilla. Muutenkin siinä ennen keikkiä taisi olla vähän tylsää, kun sketsejä revittiin pöydän antimista ja aina niin turvallisesta sketsivaihtoehdosta, leipäveitsestä.
H: Kai-Pekka syöksyi takahuoneen kiireettömään tunnelmaan huutaen miehekkäästi ”jee”. Saipa on luottamuksemme arvoinen jääkiekkojoukkue! Tästä repesi ilo! Tempaisin jääkaapista litran vodkapullon ja paiskasin sen seinään. Peili rikkoutui. Potkaisin pitkää penkkiä, jolloin kameralaukussa ollut kannabispussukka purkautui hengitysilmaan pölypilveksi. Olkkosen Pekan silmät pyörähtivät ympäri, hänen T-paitansa ratkesi rihlastoksi, kun vihertäväksi jättiläiseksi muuttuneena Pexi löi nyrkkinsä takan lävitse betoniseinään. Palava puusälä levisi huoneeseen. Jyri lähti pois huoneesta kännykkäänsä vilkuillen. Kai-Pekka jatkoi huutamista, jolloin sokeainkoira Baba kurkkasi ovelta. Tilanne rauhoittui noin minuutiksi, kunnes Pekka murskasi Emilin pääkallon yhdellä jättimäisellä, moukarimaisella lyönnillä. Teppo ”Kake” Velin haki ilmantorjuntakonekiväärin, jonka jälkeen kaikki sumeni.
kp: Keikka alkoi hieman myöhässä, kun varmistelimme vielä loppuja ihmisiä sisälle. Tunnelma oli odottava ja räjähdysherkkä. Päätimme aloittaa tänään Dynamolla ja räimiä Parkkitehdillä lisää vauhtia koneeseen. Vaasalainen yleisö syttyi heti keikan alusta, mutta muutamien kappaleiden jälkeen yleistunnelma vaikutti ihan aavistuksen väsähtäneeltä, tai sitten se oli vain omassa päässä.
P: Keikki oli tunnelmallinen. Mukavasti porukkaa paikalla ja yhteislaulu raikoi.
H: Yleisössä oli mielestäni havaittavissa kiihkoa, oikeanlaista kiihkoa. Eturivin viiksivallu temutti mellakka-aitaa aidon intoriemun heittelemänä, enkä ole aikoihin nähnyt yhtä palvovaa silmää, kuin mitä Olkkosen edustalla näkyi. Kypsempi nainen tarkkaili toimintaa herkeämättä. Ei se ikä vaan se näkö! Ei se ikää katso kun ihmistä palvotaan! Ikään kuin ikä olisi este, paitsi jos silmästä menee näkö! Noin! Pian kaikki olikin jo ohitse, liian nopeasti, ja jätkät saunassa korisemassa omiaan.
kp: Keikan jälkeen pikainen sauna ja paitatiskille hengailemaan. Porukka oli täynnä intoa ja alkoholia, joten maininkiä riitti. Jossain vaiheessa päätimme siirtyä karaoken puolelle. Antti ja Jyri pääsivät tulkitsemaan Kirkaa pariin otteeseen ja saimme myös todistaa hienon ja erittäin uskottavan Tuomari Nurmio -tulkinnan joltain paikalliselta. Pilkun jälkeen pihalla odottikin yllätys ja jäimme suistamme kiinni useiksi tunneiksi.
H: Yllätyksekseni siirryin karaokesta lähes suorin käsin ja jaloin nukkumaan. Joskus ei vain jaksa, ei, vaikka tiskijukka huutelee laulamaan nimeltä kappaleita, joita en edes ollut tilannut.
KOMMENTOI