H: Stam1na teki siis toukokuussa klubirundin ja kesällä legendaarisen, spandeksin ja Ish Ish -miehen kuminaaman hajuisen festivaalikiertueen. Kesän, plus koko kuluvan vuoden 2011 viimeisen keikan jälkeen olikin aika palautella mieliin lähestyvä kärsimysnäytelmä, Stam1nan viides äänitettävä pitkäsoitto. Mihinkäs sitä siis jäätiinkään…?
K: Kiitos Saatana, kun annoit meille rohkeutta, viisautta ja taitoa tallentaa keväällä 13 uutta kappaletta. Eihän näistä olisi muistanut yhtään mitään, eikä niistä meinannut muistaa heti alussakaan kaikkia yksityiskohtia (itselläni ei ollut ainakaan kotiläksyt tehtynä).. Kuten Soundikin jo kertoi aiheesta, niin vietimme siis Lemin kunnan sponsoroimana viisi päivää ja viisi yötä Lemin Riistamisten majalla. Sauna ja grilli olivat kuumina jokaisena iltana, kun kylvimme Black Edenissä.
P: Viisi päivää pyhitettynä uusien biisien tallentamiseen ja ylipäätään kitaran soittaminen kahdeksan tuntia päivässä eristyksissä muusta maailmasta oli parasta, mitä tässä vaiheessa voi tehdä. Majalla vallitsi todella luova ja rento ilmapiiri ja illat kuluivat pojattarien kanssa saunoessa ja grillatessa, uusia ideoita spekuloiden. Helteiden ollessa pahimmillaan, vieressä virtaava joki tarjosi virkistystä. Jos jotakuta sattuu kiinnostamaan, sain majalle uuden MesaBoogie -nupin mallia Mark V. Paras kitaravahvistin, jolla olen soittanut.
E: Riistamiesten maja oli kauttaaltaan verhoiltu erilaisilla täytetyillä eläimillä (kuten myös käy ilmi Soundista). Pelottava, 22 kg ilves valvoi yöuntani kuolleilla silmillään suoraan yläpuolelta. Pihasta saatoin syödä tuoreita punaviinimarjoja ja jos aika olisi antanut myöten, niistä olisi riistamiesten mukaan saanut myös erittäin herkullista viiniä valmistettua. Paskalla kävin viimeisintä huutoa olevassa Biolassa.
K: Sessioiden jälkeen oli erittäin tyytyväinen olo, koska olimme saaneet kappaleista jo ensimmäisen heikon lenkin pudotettua, sekä loppuihin kappaleisiin aivan uudenlaista ilmettä, hitosti yksikohtia ja ylipäänsä ryhtiä suoraksi. Toivottavasti tällainen sessio toistuu joskus uudestaankin, oli aivan helvetin hienoa.
H: Kuten aiemmin mainittua, heti Viimeisen Atlantiksen valmistuttua sykki takaraivossa takaperstuntuma siitä, millaiseksi kokonaisuudeksi viides levy muodostuisi. Ajattelin mustaa. Mutta kuinka ollakaan, sanoitusmateriaalin kasautuessa lukuisien biisipohjademojen rinnalla jonkinlaiseksi visioksi, olikin lopputuloksesta muodostumassa sittenkin jotakin muuta. Jotakin, missä yhdistyi aiempi anarkiaa&nihilismiä suitsiva agression purku, mutta myös hienoviritteisempi, raikkaampi täyteläisyys. Asiat alkoivat nivoutua: Stam1nan virallisella forumilla pidetystä Jatko-osa 2010 -yleisökilpailusta kumpuavat fanikirjoitukset saivat aikaan inspiraation. Sanoitusaiheinen kisa päättyi henkilökohtaisesti mielenkiintoisimpaan kysymykseen siitä, mitä ihmettä oli tapahtunut Raja-albumilla seikkailleen Lääke-miehen elämässä. Kuka oli tämä mies? Kysymys oli edelleen vastaamatta sanoittajalleen. Jotenkin asiat loksahtelivat oikeissa määrin, ymmärsin äkisti, mistä tulevalla levyllä oli kokonaisuudessaan kysymys.
K: The Mystery Man.
H: Suurkiitos inspiraatiosta uuden levyn syntymiseen kuuluu siis myös faneillemme. Yhtyeen Facebook-ryhmällä on tämän tekstin kirjoitushetkellä 33577 fanittajaa. Luku ei ole Suomen mittakaavassa ilmeisestikään pienimmästä päästä, joten on suuri kunnia tehdä nyt myös tällaista yhteistyötä porukan kanssa. Raavitaan toistemme selkiä!!
E: Muistakaa kuitenkin käydä täällä kotisivuilla hakemassa aina tuoreimmat kuulumiset yhtyeeltä. Kaikki tieto ei päädy Facebookiin ja lupaamme, että kaiken maailman googleplussien syrjäyttäessä Facebookin MySpacen lailla, kotisivumme pysyvät yllä!
H: Stam1na.com ei valehtele! Tänään, 5.9. yhtye on kokoontunut Hollolaan ensimmäistä kertaa, yllättävän lämpimän sään ja lampaiden läsnäoloon. Petraxilla kuuluu vasta Kaken rumpukalvojen virittely, Emilin puuhailu rakkaan laptoppinsa kimpussa, Kaikan kahvin särppiminen, sekä Pekan cowboy-henkinen kitarasoolotreeni. Illalla paikalle saapuu Sakara Recordsin Tuomo Saikkonen, kyydissään Los Angelesin oma poika Joe. Let’s rock.
KOMMENTOI