03.08. Helsinki On The Rocks

Alaha skargeli rohjustaa 2006 kesäkiertue – keikka nro 19

Huh huh… alkaa kesä jo painaa. Olo on kuin tämän hetken mustikoilla: pitäisi olla marjat kypsinä ja palluraiset parhaimmillaan, mutta kun tuo perkeleen kuumuus on polttanut koko sadon.

Noh, ei muuta kun nestettä juurille ja selkä suoraksi. Torstai-ilta Helsingissä, tokkopa tulisi epäonnistumaan kastelu. On tuo pääkaupunkiseutu tullut näillä kiertueilla hyvinkin katsasteltua, tokkopa tässä kannattaa kertoa kuin pääkohdat.

Toinen veto On The Rocksissa ja tunnelma korkealla. Melkein tuli kiistaa Kaken kanssa rumpujen sijoittelusta lavalla, onneksi ei sitten tullutkaan. Hahaa, Juvan kekkereistä tutut järjestelijähahmot Pätkä ja nainen tulivat moikkaamaan porukkaa äänitestin aikaan: ”Meillä on sinulle lahja”. Olivat kutoneet ainutlaatuisen oranssimustan Jägermeister-aamutakin (josta sittemmin tuli myös varsin tarpeellinen yötakki, tahi jopa aamuyötakki) iha miuta varten! Bändi sai myös aidot meister-huivit joka äijä! Tattista!

Kaikka oli nukahtamispisteessä jo äänitestin aikaan, joten kaveri ei välttämättä muistakaan kuinka hyvät pihvit kävimme nokkimassa turpaamme lähikulman ravintolassa. Meni nimittäin suoraan top kolmeen in my life time baby! Kypsä härkäpihvi, kermaperunat ja erikoinen grillattu valkosipuli… Kaikka innoistui ruoan erinomaisuudesta niin että yritti kiittää tarjoilijaamme ylimmääräisellä palveluksella. ”He was too young for him”, sanoisi englesmanni tässäkohti. ”I was only jolly’n’gay”, sanoisi Kaikka tässäkohti.

Yritin oksettaa yksisarvista hotellissa, mutten onnistunut. Tyydyin lueskelemaan City-lehteä ja totesin jälleen miten karu paikka Helsinki (l. Hesa tai Stadi tai Steissi) on.

Rocksissa oli melkoisesti porukkaa. Vaikka torstai rokotti populan pahinta spedeilyä elikkäs vaikka kalja ei ihan samaan tahtiin uponnutkaan, oli ilmassa reipasta urheilumieltä ja päässä kiinnostuneita korvapareja. Myös silmät katselivat aika paljon lavan suuntaan. Naisten määrä yleisössä pääsi taas yllättämään, joten käytimme kaikki keinomme olla mahdollisimman epämiellyttäviä:

– saatanallista möykkää
– kiroilua ja kevyehköä vittuilua
– mahdollisimman kiemuraisia ei-hittibiisejä
– kitarasooloja
– ei yhtäkään meikattua jätkää (mutta yksi kammattu, kuitenkin)
– pelkkään jätesäkkiin pukeutunut sekava basisti
– hikeä ja saastaa puskeva lapsellinen poikajoukko
– homoeroottinen paidattomuus

Ainakin jälkimmäinen kohta tuotti tulosta. Välittömästi keikan jälkeen hien vielä puskiessa pintaan takahuoneistoon tunkeutui niin Ylex:ltä kuin Big Brotherista tuttuja hahmoja. Myöskin Mix-lehden edustajatar yritti päästä remmiin, mutta miehinen rinkimme käänsi seljät sellaiselle. Hevi on miesten hommaa, tai kuten savolaiset kiäntää: ”Hev o homoi hommoo”.