H: Sain heti bussikyydin startista Emililtä lahjaksi Lassie-elokuvan. Se oli maksanut kolme euroa. Ikinä en ole Lassieta katsonut, enkä tiedä katsonko nytkään. Kissaihminen kun olen.
E: En ymmärrä sinua.
kp: Ennen bussihommia pääsimme aamusaunaan Mehun kanssa. Löylykammiona toimi Antin ja Tuomaksen huone, josta ei tunnelmaa puuttunut! Muistelimme lauteilla muutaman vuoden takaista kakkakepposta, jonka Antti teki silloin pahaa-aavistamattomalle Deathboundin Kaitsulle. Hitto et ol mukavaa.
H: Oulun keitraus maittoi, sillä ruokalippuja ei tarvittu. Siitä vaan tilailemaan herkkupihviä ja muikkuja. Niitä sitten siinä Jukka-pojan kanssa syötiin ja muisteltiin vanhoja kunnon reggae-päiviä Afrikassa. Kusipiste sijaitsi Jukka-pojan bäkkäritrailerin edustalla. Siihen kun lorautti virtsat sai Jukka-pojan harmistumaan. Mutta hän on kuitenkin leppoisa, eikä ollenkaan väkivaltainen.
E: Reggea on Amerikasta. Myö oltiin Jukka-pojan kanssa sivarikavereita. Siellä me soiteltiin koulutuskeskuksen bänditiloissa. Muistaakseni Jukka kolvasi tosi hyvin.
kp: Vanha kunnon Jukkis! Ihan helvetin loistavaa, kun ei tartte kikkailla ruokapilettien ja -polettien kanssa. Ennen keikkaa sai syödä kevyesti, että jaksaa vetää, mutta laatta ei lennä ja keikan jälkeen sai lappaa mahan täyteen.
E: Tästä QStockille kesän ruokailuerikoispisteet.
P: Tämä oli niitä päiviä, kun kaikki vain ”natsasi”: mahtava keli ja miljöö, mahtavia bändejä, hyvä slotti päälavalla, mahtava oma keikki, kukaan ei näyttänyt kulmahampaita, Mirkku ei motkottanut”.
kp: Ja sitten heräsit unesta todellisuuteen 9-vuotiaana Pekkana Hanttulasta! Jatketaan…
P: Kunpa olisinkin..
H: Päälavalistaus sai ruksin nyt myös Qstock-sarakkeeseen. Isohan se möllikkä oli, porukkaa aivan perkeleesti. Ihmekös tuo, sillä suunnaton kalja-alue sijaitsi juurikin tämän lavan yhteydessä heti oikealla. Oli rock’n roll -show’n aika!
kp: Metelistä saattoi jo arvata, että väkeä tulisi olemaan aivan helvetisti. Ja niinhän sitä olikin. Oululaiset olivat hyvin vastaanottavaisella tuulella ja bileet olivat selvät saman tien. Qstockin yleisö oli kesän ensimmäinen, jota ei tarvinnut yllyttää tekemään Wall of Deathia, vaan kehä muodustui täysin oma-aloitteisesti. Keskisormi/peukkutervehdyksiin lähdettiin jo oikein kalja-aluetta ja miksauskopin takapuolta myöten, joten tunnelmaa riitti.
E: Kyllä me myös vähän yllytettiin.
H: Kuten oli tullut luvattua aiemmin keväällä festivaalien oman nettitelevision haastattelussa, oli miun ”tultava ulos kalasta” keikan yhteydessä. Mitä se tarkoitti? Ei hajuakaan. Päivää aiemmin oli lupauksen lunastus alkanut polttaa aivoissa ja kirjaimellisesti viimeisillä metreillä Lappeenrannassa homma selkiytyi: kitarateknikko Jyrgenin avustuksella löysin eräästä puvustamosta omituisen merensinisen asusteen, jota kaukaa katsottuna olisi voinut luulla ravuksi. Tarpeeksi lähellä kalaa, ajattelin. Helvetin tiukka trikooasuste, jonka päässä oli kaksi törröttävää silmää. Encoren alkaessa vetäisin puvun päälleni salamana, hyppäsin maitokärryihin ja Kaikan avittamana tein sisääntulon lavalle tönkkösuolatussa asennossa.
kp: Maitokärryt saatiin siltä Qstock-TV:n haastattelijalta, joka ilmeisesti tunsi jonkinlaista vastuuta siitä, että Antti yllytti itse itsensä tähän lohitemppuun. Kiitos jättiläiselle!
H: Siitä alkoi helvetti. Näet tuossa eläinasussa moshausliike aiheutti silmäparin napsahtamisen suoraan otsaluuhun silmien yläpuolelle. Tein moshausliikkeen useita kymmeniä kertoja. Kipu oli valtaisaa.
kp: Lavalta oli jälleen ainutlaatuiset näkymät miksauskopin edessä heiluvaan avaruusetanaan. Tuntosarvet heiluvat Olkkosen soolon taustalla. Ne samat tuntosarvet, jotka aiheuttivat huvittavan näköiset mustelmat maestro Hyyryläisen otsaan. Mies näytti lähes spitaaliselta, mutta onnelliselta.
E: Antilla oli myös erittäin koomiset, symmetriset mustelmat – kuin toiset silmät – otsassa tuntosarvien väkivallan seurauksena.
kp: Keikin jälkeen tapahtuman turvallisuuspäällikkö Chief-Kimmo päästi meidät erittäin etuoikeutetusti suihkuhommiin, kiitos päällikölle! Suihkuttelun tuoksinnassa mittailtiin muun muassa elopainojamme. Tulokset olivat seuraavat:
- Atleetti-Antti
- Läski-Emil
- Ruipelo-Kaikka
- Paino-Olkkonen
- Mammutti-Kake
Tuloksilla saimme sitten viihdyttää mm. tekniikkaamme, joka yritti arvailla painoja kohdilleen. Jussi oli aika hyvä siinä hommassa.
H: Martti Servon ja Napanderi-ukkojen keikka lukeutui koko kesän parhaisiin viihdepläjäyksiin. Kilpaa viestittelimme Viikate-Kallen kanssa Martin ylitsevuotavasta neroudesta ja lauloimme tahoillamme mukana musiikkia, joka sytytti koko juhlateltan ilmiliekkeihin. Kyllä Martti osaa! Pian olinkin turvallisesti humalassa.
P: Kyllä, harvoin olen viihtynyt yleisön joukossa noin hyvin kuin Servon keikillä. Periaatteessa kuolin naurusta, joka on varmasti kuulunut lavalle asti.. Toinen bändi, mitä kävin katsomassa oli Amaranth?, joka oli kyllä yllättävän hyvä genressään. Ruotsalaiset osaa. Arch Enemy tosin oli hieman tylsä, missähän se nuorempi Amotti oikein luurasi, kun oli tuuraava mies toisessa keihäässä? Illan kruunasi Chisun keikki. Tunteet olivat pinnassa.
kp: Lonkero, jallu, lonkero, valkkari, lonkero, korvis hävisi, Viikate, lonkero, Arch Enemyn rumpali, valkkarivissy, vettä, ruokaa, väsyttää, Martti Servo, sittenkin lonkero, no nyt se Martti Servo, eiku vielä yks, Martti Servon vika biisi, korvis hävisi uudestaan, Roxette, Kotamäen Mikko, jotain, jotain. Jotenkin noin se meni.
P: Sit siuta rupes väsyttämään ja siulle tuli ”pienet silmäpussit”.
P: Tunteita ja tuoksuja on luvassa myös jatkopaikassa, iki ihanassa karaokebaarissa. Myö viihdyttiin!
H: Yökaraoke teki miut onnelliseksi. Kuten aina. Joka kerta. Kirka. Fish. Oulu. Magiaa!
kp: Ei tullut laulamisesta yhtään mitään. Eikä juomisesta. Eikä mistään muustakaan. Oli aika luovuttaa hommat paremmin hallitseville ja kömpiä yläkertaan unten maille. Tällä kertaa ilman poliisisaattuetta…