Hyrde: Rupeaa painamaan kesä loppuun pelkillä höyryillä. Kone yskii ja savuttaa. Pönttöä on viilattu ja ketjua kiristetty, mutta syyläri hirttää kiinni. Ei hyvä, varsinkaan kun ei tiedä motoriikasta vittuakaan.

Kaikka: Mäntä hyppii akselissa ja pytyn kansi repeää elokuiseen iltaan kuin Oksun kalsarit. Tehoputken tilalla on 5,2 tuumainen alumiinitiiviste ja ilmanpainepumppu on korvattu kahdella nakilla (kaikki mausteet).

Hyrde: Paikalla oli ollut edellispäivänä vain kourallinen porukkaa, nyt niitä oli kaksi kourallista. Kiitettävästi kuitenkin mestoilla oli nähtävillä kebab-kojua ja krääsänmyyntiä. Muovisia kirveitä ja hassuja hattuja. Kanalaatikkoa ja ruisleipää. Pitkätukkia ja spesialisteja. Olimme ytimessä.

Kaikka: Anal Thunderin jätkät kävi viisvitosessa päivällä. Sanoivat että heidän keikalla oli noin 40 ihmistä. Vaihdoimme kokemuksia housuihin ja patjoihin ulostamisesta, hauskoja veikkoja.

Hyrde: Keikasta ei jäänyt mieleen sen kummempia erikoisuuksia. No olihan siellä tietysti tämä meidän 2008 kiertuemaskottiapina teipattuna krusifiksiin ja Echmil sitä seivästämässä rautapiikillä kesken keikan… Mutta eipä muuta.

Kaikka: Mitäköhän muuta siellä oli? Joku japanilainen Suzuki oli kattomassa keikkaa ja oli aivan ilmiliekeissä. Jussi Lampi oli juontajana, meinasin kysyä siltä että ”oot sie se loordi”, mutta en sitten uskaltanu. Ennen keikkaa pukuhuoneessa kävi kaksi 13-15 vuotiasta fanityttöä, jotka vaati meiltä kaljaa. Kaikkea sitä kuuleekin.. Niin joo, ja meikäläisen bassosta oli vissii vääntyny kaula. Johan mie sillä yhen keikan olin kerennyt soittaakin. Jyri oli yhtä ammattitaitoinen kuin aina, vitsi miulla on ikävä sitä ihmistä. Ja muut tekniikan jätkät loistavat jälleen soundcheck huumorilla monitorien ja talkbackin kautta. Hassuja setiä, ja helvetin vanhoja.

Hyrde: Yhteisestä sopimuksesta retkue pakkautui keikkabussiin ja suuntasi takaisin Lappeenrannan kuumimpiin yökerhoihin. Taakse jäivät kosken pauhut, Teräsbetonin ja Lordin tulishow’t ja vaaran tuntu.

Kaikka: Loppuilta oli oikein mukava. Armadan kaljut ja Viltsun bändit toimi oikein hienosti. Helvetisti tuttuja näki kaikkialla.

Hyrde: Soronoo Sober Days osoittautui ainakin miun elämän raskaimmaksi kesäksi, fyysisesti ja henkisesti. Hyvin tuo paikallinen Etelä-Saimaakin otsikoi: Lappeenrannassa ei ollut yhtään hellepäivää koko kesänä. Kyl tää nyt jotenkin vaa kosahti koko homma. Kohti uusia seikkailuja!

Kaikka: Vielä viis, vielä viis…