Hell on wheels.

kp: Jos eilen bussissa oli ihanan rauhallista rallipelin loistaessa poisssaolollaan, oli tänään aivan päinvastainen meininki. Päivitetty paholaiskone uusien superturbomegahornetti-autojen kera oli – jos mahdollista – vieläkin vittumaisemman kuuloinen kuin koskaan ennen. Kimeät ja riipivät äänet porautuivat päähän kipeämmin kuin Burzumin ekat demot megafonin läpi soitettuna. Vinkumista ei päässyt pakoon edes omaan punkkaan, koska olin luovuttanut hyväsydämisyys- (ja viina)päissäni Emilille sänkyni. Harkitsin vakavasti julkisia kulkuvälineitä tai dynamiittia.

H: Vitti että vitittää keikkabussin rallipeli.

P: Seinäjoelta on myös pitkä matka takaisin. Lähinnä bussin punkassa vietetyn päivän jälkeen olimme perillä Järvenpäässä ja nälkähän siinä tuli. Blackpoolin vastapäätä sijaitseva ravintola tarjosikin aivan hyvää perusruokaa, joten bändi miinus Emil istahti pöytään aterioimaan ja veistelemään huonoja juttuja. Blackpoolin bäkkäri oli mukavan väljä ja olihan sielläkin biljardipöytä, kuten paikan henkeen kuuluu. Kuultuamme illan olevan loppuunmyyty ounastelimme tunnelman käyvän tiiviiksi.

E: Tässä kohtaa minä taisin olla vielä kotona tutimassa. Koska Seinäjoen yö kääntyi aamuksi vielä hereillä ollessa, piti tosiaan Tampereelle asti lainata Kai-Pekan sänkyä, ja kun ei sieltäkään uskaltanut hetimmiten auton rattiin heittäytyä, otin toiset päivänokoset. Auto piti saada mukaan Järvenpäähän, koska kaikki muut olivat lähdössä keikan jälkeen pois järjestetyillä kyydeillä ja ajatus Järjenpään baareista ilman tulitukea pelotti.

Pallo on CMX:llä.

H: Pizzapäivä. Meinasi tirahdella eilisiltaiset nestetankkaukset otsahuokosista pihalle. Tähän kun lisäsi viikon kestänyt flunssailu, oli olo hauskasti sanottuna perseestä. Kuumaa juomaa, nenäsumutetta ja peräruiskeita. Kakekin oli ollut alkuviikosta saikulla flunssan johdosta. Kenen lie syy joukkosairastumisiin, nii!

kp: Nälkäinen turoista ja lasseista koostunut kolmikko lähti kiertelemään Järvenpään ghettoja ruoka mielessä. Sellainen löyty 10 metrin päästä ja vietimme lämpimän ruokatuokion keskenämme keskustellen muun muassa päivän polttavista aiheista, kuten miespanosta.

Ruokahommat.

H: Harvoin kyllä sitä nauraa niin antoistasti, kuin näiden herrojen juttujen juurella. Maalaisaksentilla, porukalla heruteltu mielikuvitusmies ja lottovoittaja Jorma Klemi Savitaipaleelta sai lihaa luidensa ympärille. Mitä tapahtuukaan, kun rahoissaan riehuva 55 v. poikamies maaseudulta lähtee Thaimaahan keräämään kokemuksia…?

kp: Edellisestä ruokailusta oli kulunut hädin tuskin neljä tuntia, kun huomasimme olevamme jo matkalla kohti toista ravintolaa. Viehättävän tarjoilijan ihmetellessä juomatilauksiamme (ei tilattu aluksi olutta) keskustelu siirtyi pikkuhiljaa ripuloinnista miespanoon.

H: Maailman paras tarjoilija. Pakotti juomaan ilmaista Solia. Oli pakko!

P: Keikki oli yhtä hullunmyllyä ja apinatehdasta! Todella hyvä ja intiimi tunnelma ja porukkakin osasi muutamaa urpoa lukuunottamatta käyttäytyä. Muistakaa nuoret, pittiin ei tulla tappelemaan eikä hakkaamaan ketään. Soittokin kulki mukavasti, joten ilta oli onnistunut. Tämä oli ensimmäinen kertamme Järvenpäässä, mutta ei jäisi viimeiseksi. Suihkuja ei ollut, joten kuivaa päälle ja morjestamaan paikalle saapuneita tuttuja Fulkkari-porukkaa sekä useita miun kitaraoppilaita. Kiitos Järvenpää!

kp: Pekka tiivisti keikasta kaiken oleellisen. Järvenpään ensipuraisusta jäi silti todella miellyttävä maku, enkä näe mitään syytä miksei tänne voisi tulla uudestaankin. Hieno ja tiivistunnelmainen keikkapaikka!

H: Pallot ja kepit heiluivat!

Henkinen kela.