Tämän reissun teemaksi nousi sairastelut, etenkin fyysisen puolen rasitteena. Jo edellisenä iltana valomies Petsalon kanssa vedetty tukeva tortilla-sipsi-dippikastike-helvetti vetäisi pakin ns. ripulille, muistuttaen muutamia viikkoja aiemmin ajankohtaisesta vatsatautikauhusta. Bussimme lähtiessä klo 07:00 Lappeenrannasta oli matkustamo täynnä köhiviä, silmäpussitettuja, flunssaisia köntyksiä, joita Stam1nan crew’ksikin kutsuttiin.

Jos johonkin voit luottaa, niin Stam1nan crew’hin!

Kerran aiemmin olimme Teatrialla käyneet: vuoden 2006 Sakara Tour veti Oulun venuelle noin puolitoista tuhatta katsojaa, eli koko turneen ennätyslukeman. Nyt, ennakkolippujen myyntilukuun pohjautuen, oli salin pienempi puoli valjastettu illan kolmelle yhtyeelle. Saapuessamme pihaan olivat Murena-yhtyeen hurmurit jo himokkaina paikalla. Kokosimme backlinen totutusti ja seikkailimme bändihistoriamme suurimman lavan tauksen (eli varsinaisen ison hallin) laidasta laitaan. Kerrankin kunnolla tilaa pelata koripalloa! Soundcheck oli kevään paskin ja ahdistavin kidutus, mikään ei tuntunut toimivan lavalla toivotulla tavalla.

Pikainen piipahdus Oulun keskustaan vei miehistömme hämärään liikehuoneistoon, josta löysimme Northern Triben tunnuksilla varustettuja katu-uskottavia tuotteita lähes koko posselle. Paikalla heilui myös edesmenneen Sentenced-yhtyeen Lopakka: lisäksi keikan päätteeksi morjestelimme myös samaisen yhtyeen vokalisti Laihialaa. Mies tyrkkäsi Lemin Elkoille kouraan vaahtosammuttimen kokoisen viinapullon: tätä on raskaan sarjan verkostoituminen Oulussa!

Jokaisesta hotellihuoneesta löytyvä miniatyyrikokoinen sauna sulatti pahimmat ihrat ja taudinaiheuttajat hetkellisesti. Koska Kaikkakin ilmoitti jättävänsä illan alkoholitarjonnan oman onnensa nojaan, otimme kosketinsoittaja Lähteenmäen kanssa saman huoneen ja päätimme suorittaa pakolliset juomarituaalit kahdestaan, jos ei muuta. Jos johonkin voi luottaa, niin viiksekkääseen kosketinsoittajaan!

Joku kertoi iltamiin saapuneeksi jopa nelinumeroisen lukeman katsojia. Olihan niitä lavalta katsoen aivan vittumaisen paljon, mutta 1000+ -lukemasta puhuminen on hämäryyden rajamailla, näin henkilökohtaisesti mieltäen. Vaan mikäpä siinä, lappalaisia näkyi tuhansien kilometrien päähän ja horisontinkin takaa kuului joikhu.

Hauskana yksityiskohtana oli ajatus, että olisimme saaneet näihin juhliin Stam1nan neljä basistia yhtäaikaisesti: The Republicin Paavon, meidän oman Kai-Pekan, originellin perustajajäsen Häklin, sekä sessiomies Suomalaisen Sillin. Valitettavasti Silli jäi uupumaan, mutta liekehdimme pelkästä ajatuksesta, että lisäksi näkisimme muutaman viikon päästä Nordlundia, basistia numero kolme. Näin kevät olisi yhtä bassonsoiton paraatikulkuetta! Jos johonkin voit luottaa, niin Stam1nan basistiin!

The Republic oli jo lopettanut settinsä kun saavuimme saunapuuhista ruokapuuhiin Teatrialle. Murena aloitteli settinsä ja Pekan kanssa muutaman biisin perusteella totesimmekin yhtyeen ihan oukei babyksi. Sittempä vain kusiset, edellistä reissusta pesemättömät keikkavaatteet niskaan ja omaa sketsiä jännittelemään.

Kai-Pekka kärvisteli kovassa flunssasta, peläten sydämensä pettävän keikan aikana. Myös Tepon kaljun pään sisällä taisi myllätä virukset. Ei Pekkakaan vaikuttanut täydessä latingissa tempovalta uroolta, taisi mies mainitakin flunssan uusiutumisesta. Itse kärvistelin edelleen ääniongelmien kanssa yskien ja kadonnutta falsetti-osastoa surien.

Yleisön vastaan otto oli lämmin ja kannustava. Kappaleet herättelivät tutun pittitoiminnan käyntiin, kasvo-, ja nyrkkimeri ulottui kauas kauas oluttiskille saakka. Bändi toimitti parhaansa mukaan, mikäpä siinä, mutta ainakin laulajalle (ja valitettavasti myös siis kappaleiden välissä puhuvalle urpolle) varsinainen kontakti yleisöön jäi hieman puolitiehen.

Jos johonkin voit luottaa, niin et ainakaan Stam1nan yleisökontaktiin!

Keikan jälkeen yritimme kukin tahoillamme joko levätä, siirtyä mahdollisimman nopeasti hotellille, heitellä Republicin pojattaria roskakorin jätteillä, kiskoa Seamen’s Shotteja kurkkuseen ja/tai viihdyttää paikalle osuneita vieraita parhaamme mukaan. Tai sitten takahuoneeseen osuneet vieraat viihdyttivät itse itseään, kuten Murenan tapauksessa pääsi käymään. Tästä enemmän Seiskassa ja Hymyssä.