Jäätelökäden kesä vuosimallia 2014.

kp: Siitä se sitten lähtee, Paras juhannur ikin sekä myös Erikoiskesä 2014. Juhannurin aatonaatto starttasi klo 7 päiväkirurgian polilta tarkoituksena parsia kasaan pari viikkoa takaperin katkennut pikkurillin (#pinky) nivelside. Leikkauksessa ilmeisesti selvisi pinkyn siteiden revenneen ihan kunnolla, joten operaatio oli välttämätön. Erilaiset juhannustumut heti aamusta!

Tähän oli tietenkin varauduttu ihan huolella, kun olin opettanut kuluneella viikolla mm. Mörbid Vomitista tutulle Pyry ”Suomen nuorin mies” Hanskille aimo kasan Stam1nan bassoriffejä. Pyry ”Vauva” Hanski otti biisejä haltuun hyvällä vauhdilla ja tatsilla. Jopa niin hyvällä vauhdilla, että jouduimme pitämään treenaamisesta yhden välipäivän, koska hänellä kipeytyi käsi! Siinä vaiheessa ei periaatteessa naurattanut, mutta toisaalta luotin siihen, ettei kyseessä ollut kuin lievähkö yht’äkkisestä rasituksesta muodostunut juiliminen, joka häviää pian. Ja näin myös oli.

Erikoiskokoonpanolla kohti Parasta juhannurta ikin!

Juhannushässäkkää.

kp: Himosnussissos-vuorella oli jo aimo läjä erilaisia Puuha-Petejä sun muita Vauhti-Villejä ympäripäissään. Ammattiinsa vakavasti suhtautuva ja ilta toisensa jälkeen 110% antava Stam1na-yhtye ei yhtynyt henkisesti tahi fyysisesti näiden pakanajuhlijoiden epäpyhiin riitteihin, vaan siirtyi buffetin ääreen ja promohommien ihmeelliseen maailmaan. Saimme haastattelua tehdessä ihailla myös jo 25-vuotista uraa juhlistavaa Klamydiaa, joka otti festarikansan ns. haltuun. Meillä oli festareiden ainoana hevibändinä haltuunotettavan yleisön lisäksi muutama biisi, joten pojat + Belsepoop Hanski siirtyivät rantasaunaan kuivaharjoitusten pariin. Harjoituksissa selvisi kuitenkin pian, että Pyry ei ollut se, jolla oli biisit huonoiten hallussa, joten siinä mielessä miun ei tarvinnut olla huolissaan oppipojastani. Enkä mie ollut muutenkaan, pus pus!

E: Pyryn suoriutumisesta ei muuten tosiaan ehtinyt olla hetkeäkään huolissaan. Kai se johtui siitä keikkailukokemuksesta, mitä tiesi miehellä olevan. Hyvin mies oli backstage-hengessäkin mukana heti alusta asti ja onnistui jopa varsin sattuvasti vitsailemaan ikäni kustannuksella. Varaa kun siihen hänellä oli.

kp: Keikka pääsi vihdoin starttaamaan, ja kuusi mustiin pukeutunutta hahmoa lyllersi juhannustansseihin. Alkuperäinen ajatus oli käydä laulamassa ja huutamassa taustat, mutta homma meni perseelleen sillä samalla sekunnilla, kun musiikki virtasi yli 100 dB:n voimin kehooni: oli pakko bailata mukana, vaikka se tuntui hieman omituiselta. Eikä ehkä olosuhteisiin nähden ollut viisainta mahdollista puuhaa.

E: Tiesin osaksi miltä Kaikasta tuntuu. Muistan vielä vuosien takaa, kun eläytyminen keikkoihin tuntui haastavalta, koska sovitusosuuksistani johtuen minulle lankeaa välillä jopa minuutin mittaisia hetkiä, jolloin ns. ei ole mitään tekemistä. Siinähän sitä sitten tulee edelleen pyörittyä ja samoista riffeistä haettua bailutehoja, mutta nyt se tuntuu jo hyvin luonnolliselta. Varmaan Kai-Pekastakin kesän loppupuolella.

Jalkapalloselostaja.

kp: En tiedä antoiko keikan erikoisasetelma jonkin piristeen, mutta lavalla oli ihan helvetin tyytyväinen bändi. Keikka meni hienosti ja juhannuksen juhlaväki lauloi, tanssi ja joi! En äkkiseltään muista, että olisimme soittaneet huonoa keikkaa Himoksella, mutta tämä saattoi olla jopa yksi parhaista Himoksen vedoista. Kreit sukses!

Yösiirtymällä kohti Tamperetta Pyry Hanson sai maistaa saman tien suomalaista rock’n’roll -todellisuutta, kun vain tunti keikan jälkeen parikin mediaa kirjoittelivat hänestä sekä ”Stam1nan basistin hurjasta juhannuksesta”. En haluaisi neuvoa ammattilaisia, mutta se ei ole ”Stam1nan basistin hurja juhannus”, vaan ”Stam1nan basistin PARAS JUHANNUR IKIN!”

Lonkerojuomaa.

E: Epilogina illalle piti tietysti vielä sännätä yökerhoon Tampereella, olihan kokonaiset 45 minuuttia peliaikaa jäljellä. Käytimme sen hyvin tehokkaasti Hüürün ja Pürmosen kanssa ja ehdimme ottaa vielä pikaiset afterparty-valkkaritkin Tullintorilla Valtterin lavasteissa ennen nukkumaan menoa.