H: Kaikki alkoi Hyyrysen Jussista. Mies saapui kotiini päivällä, suoraan juoksutreeneistään. Rusehtava, selkeästi korkeaa viihdearvoa sisältävä verisukulainen ilmoittautui vapaaehtoiseksi viettämään laatuaikaa yhtyeen keikkareissussa. Asia oli nopeasti sovittu toteutettavaksi! Mutta ensin oli tehtävä pikainen suora haastattelu radiokanava NRJ:n vieraana, Toppisen Eican kutsumana ja piipahdettava Helsingin Kaapelitehtailla hakemassa yhtyeelle kultalevyjä. Ankaraa, korkeaa suomalaista rock-todellisuutta! Ylitse rajojen, aaltojen!
KP: Juuri silloin, kun meikäläisen pitäisi soittaa asuinkaupungissani ja seuraavana päivänä tuplakeikka jättimäisessä hallissa, niin tottakai mie oon kunnon flunssassa. Meinasi hieman ahdistaa. Mutta onneksi flunssaankin löytyi lääke varmasti…
H: Talven ennätyspakkaset, poikkeuksellinen lumitilanne ja VR:n elämää suurempi kohellus meinasivat päätyä myös kolmikko Hyyrynen-Hyyrynen-Olkkosen matkakamelin tappajiksi. Helsingin juna-asemalta päästiin lähtemään kohti Kouvolaa vajaa tunti aikataulusta myöhässä. Tässä vaiheessa oli kuitenkin jo kohdattu asemalla mm. erittäin agressiivinen paikallinen naishenkilö, joka oli selkeästi avohoitopotilas ja varsin kärkevä kielenkannoiltaan. Selkeästi heavy-yhtyeeseen sopivaa iäkästä polvea, siis!
KP: Paikan päällä olikin nyt erikoismeiningit, kun bändistä tsekissä oli mie, Kake ja Mächmed. Eihän siinä. Jyri soitti kitarat, sitten myö soitettiin kitaroita yhdessä, minkä jälkeen soitimme kahdella eri kokoonpanolla Sossia ja jazzia. Tai en mie tiie mikskä sitä nyt kutsuisi, mutta helvetin hauskaa siellä oli. Tsekin kaksi bändiä olivat seuraavat:
R3darts plays S.O.S:
Kake – rummut
Kaikka – komppikitara
Jyri – soolokitara
Emil – koskettimet
Kake’s jazzpenis experience:
Teppo McStonewood – drums, perc
Kaj McWallers – bass
Jürgen McFührer – solo guitar
Emil McDonalds – organs
KP: Tsekkien jälkeen syömään ja fiilistelemään meininkejä. Nyt oli saavutettu ainakin paikalla olevan jengin kanssa sellainen hyvä meininki. Puhuimme paskaa niistä, ketkä eivät olleet paikalla, ja vittuilimme niille, ketkä olivat paikalla. Eli olimme jo sukellusmatkalla keikkareissujen ytimeen! Pientä pelkoa toi myös jätkien Helsingistä Kouvolaan siirtyminen junalla, joka lähti asemalta jo 40 minuuttia myöhässä…
H: Keikkapaikan pihalla olikin jo jonoa kuin pipoa. Matkakolmikko luikahti sisätiloihin ja painui välittömästi työvalmisteluihin. Mitenhän tässä nyt kävisikään…?
KP: Jälleennäkemisen riemu oli läsnä, kun erinäisiä vatsavaivoja valitellut kitaristikaksikko saapui paikan päälle! Pojilla oli taskut täynnä tuliaisia erilaisten paitojen, vinyylien, tarrojen sun muiden muodossa. Hulvattomin tuliainen oli kuitenkin selkeästi ruskettunut Jussi Hyyrynen. Mies on vittu hullu. HULLU!
H: Keikka sinänsä oli bändin mielestä ilmeisen onnistunut. Harmittaa kyllä jälkikäteinen palaute pihalle nakatuista asiakkaista. Mosh pit -toiminta oli näet tuona kyseisenä iltana varsin tarkkaan säännöstelty toimintamuoto. Ja tästä yhtye ei valitettavasti tiennyt ennen keikan alkamista juurikaan yhtään mitään. Ja tavallaan, kannustaessaan yleisöään perinteisiin kuuluvin ”NYT VITTU SAATANA PITTI PERKELE SAATANA” -mantroihin, on vokalistimme Hyyrynen ollut osatekijänä paskoihin fiiliksiin. Mutta rock on roiskuva ja likainen taiteenlaji.
KP: Alkupuolisko keikasta oli flunssan takia täyttä helvettiä, mutta kuin taikaiskusta räkäinen ja pyörtyilevä oloni hävisi, joten täysillä lasettaminen jatkui ilman kuolemanpelkoa. Keikka oli helvetin paljon rennompi ja hyvääntuulisempi kuin ensimmäinen tämän vuoden keikkaviikonloppu. Tästä on jälleen parempi jatkaa.
H: Keikan jälkeen päästiinkin välittömästi Hyyrysen Jussin härskien laulusovitusten kuorolaulantaan käsiksi. Aina sitä saa nauraa kuin hyeena. Hien kuivuttua tarpeeksi singahdimme tapaamaan kavereita ja Kouvolan bilepossea. Joku nainen oli ottanut molempiin ranteisiinsa Stam1na-tatuoinnit: oikeassa kädessään hän kantoi Rajan hammasrinkulaa, vasemmassa taasen K13V DVD:n kansirinkulaa pikkuruisine player-käyttöliittymäsymboleineen päivineen. Sanoisinko varoen, että hurjaa supporttia. Kiitos Kouvola.
KOMMENTOI