P: Varo Kotkaa, lokkii!
K: Näky oli melkoinen, kun saavuimme Peksin kanssa paikan päälle: lava, ja koko festivaalialue sijaitsee pienen niemen kärjessä, meren rannalla. Paikka olisi ollut varmasti toisenlainen kauniilla auringonpaisteella ilman tuulta, mutta nyt sateisella ja tuulisella ilmalla pelotti monestakin näkökulmasta, miten keikka menee.
P: Kyllikki. Tyhmyyspäissäni tulin keikille omalla autolla, koska ajateltiin Kakun kanssa, että olis kiva tulla omalla pirssillä jollekin kesäkeikille. Noh, Kakku ei saanut mobiiliinsa leimaa ajoissa, joten mie tulin autolla tavallaan turhaan. Nyt tosin keikkiviikonlopun jälkeisenä maanantaina kiittelen itseäni suoraselkäisyydestä ja nautin levänneestä olosta.
E: Miekin matkasin paikalle omalla autolla. (Tunsin oloni vähän liian kypsäksi paikalle saapuessani, vieläpä kun nimenomaan Katri Helena esiintyi juuri silloin). Matkalla sain Jusbalta kuvaviestin, jossa oli Kake työasussa vaihtamassa bussin rengasta. Kohta soi puhelin. Olin kieltämättä huolissani ongelmista, joita Lappeenrannassa käytiin läpi.
1, 2, 3, 4, 5 ja 6.” />H: Miekin saavuin paikalle aut… ei, vaan junalla. Tulimme valotaiteilija Petsalon kanssa Kouvolasta, jossa olikin juhlittu reippaamanpuoleisesti erään ystävän maastapakoa, tietysti karaokeillan merkeissä. Samassa junassa matkasi Negativen Jonne, jonka kanssa vaihdoimme muutamia lauseita. Leppoisan oloinen koijari. Vaikka uhkailikin puuhailla Katri Helenan kanssa jotain salaperäistä. No, vittuillakseni mainostin kesän keikka-asuani, että siitä vaan glam-porukoille haastetta, perkele!
K: Ilmassa oli jännittynyttä tunnelmaa, samalla kun upouusissa työasuissa kulkeva tekniikkamme valmistui jo ripsakkaan puolen tunnin vaihtoon. Jos joku erehtyy ilmaisemaan ennen keikkaa jännittyneisyydestään, niin se leviää kupan lailla koko porukassa aiheuttaen ryhmäjännityksen. Ja tämä on yleensä hyvä asia.
E: Minä kun toimin itse itseni teknikkona, niin vaihto kyllä löi ekstra-adrenaliinin päälle. Aikataulu oli myöhässä edellisen esiintyjän Von Hertzen Brothersin aikaan, joten kiire meinasi tulla.
H: Miulla ei ollut kiirettä juomaan…
K: Keikka starttasi jotenkin äkisti, mutta siitähän se sitten taas lähti. Setti oli melko erilainen kuin edellisellä keikalla, mikä on aina piristävää. Ja ehdinpäs spiikata Antille synttärilaulut, ennen kuin mies itse joka vuotiseen tapaansa olisi ohittanut aiheen sivulauseessa, ja pistänyt biisin käyntiin. Ja hyvin Kotka lauloi! Ja hyvin taisi rullata koko keikka.
H: Miulla ei ollut kiirettä juomaan…
E: Hyvin se meni. Väkeä taisi olla hieman odotettua vähemmän kolean sään vuoksi, mutta hikoilun ja palelun eksotiikka viritti keskittyneen tunnelman.
P: Keikki oli varmaan historian kylmimpiä, mutta tunnelma ja ruumiinlämpö nousivat loppua kohden. Kivaa oli, vaikka keli oli haasteellinen.
E: Sait kuitenkin viimein toivomasi tuulikoneen, olkoonkin että siitä piti huolta meri.
H: Miulla ei edelleenkään ollut kiirettä juomaan…
E: Bileet saivat osaltani nyt jäädä väliin. Hetken Klamydiaa tsekkailtuani oli aika lähteä kotiin. Autolla. 300 km. Sumussa. Erilaiset bileet.
K: Keikan jälkeinen yöllinen seikkailu oli huimaa.. Saatoimme jopa nähdä ufon matkan varrella…
E: Kullaa!
(H: …mutta kyllä myö Tuomaksen kanssa päädyttiin kuitenkin Lappeenrannan karaokekoppiin juhlistamaan elämää. Ilman kiirettä, kuitenkin!)
KOMMENTOI