Rieskaa Tauluun -syyskiertue keikka nro. 5

Herätys Kuopiossa klo 07:30. Suihku. Aamiainen klo 08:01, lähtö Turkuun 08:45. Arafat-huivi kurkulle, puhumatta soundcheckiin asti ja pitkä rivi Freudin Unien tulkintaa. Pexillä cd-korvanapeissa todennäköisesti Velcraa, mie Pexin entisellä takapenkkipaikalla, Pexi nyt toisella keskipenkeistä. Kake lojuu seljällään Peer Gunt -verkkolippis silmillään, cd-kuulokkeissa soi Steve Vain Firegarden. Kaken jalat irstaasti selkänojilla. Kaikka toisella keskipenkeistä, tupakka suussa, musta tussi kädessä, sylissä auki vuoden 1970 Hymy. Kaikka tussaa tupakkamainoksen miehen silmämunat mustiksi. Kaikka hymyilee itsekseen. Kuljettajana Pappa Jusbaum, tupakka suussa ja kartanlukijan paikalla Jyri, tupakka suussa. Molemmat ikkunat auki. Kylmä.

Turussa ollaan yllättyneitä särmästä saapumisajasta, klo 17:00. Keikkamyyjä on vakuutellut ”pääbändin tulevan varmasti myöhässä”. Nauramme. Roudaamme. Perussetti. 3 X 5 metrin taustakangas viritellään toisen kerroksen kaiteelle suoraan esiintymislavan yläpuolelle. Alareuna teipataan lyhyemmäksi.

Paitamyyntipisteelle väsätään seinälle entinen taustalippu. Myyjäksi pestataan reipas paikallinen tytär. Takahuoneessa on yhteinen suihku ja WC Nicole-yhtyeen kanssa.

Soundcheckissa jammaillaan upouusia biisejä. Fiilis nousee. Alkaa kädenvääntö rumpuraiserin purkuoperaatiosta. Takahuoneessa väännetään kättä WC:n lukitsemisista. Yhtye vääntäytyy majoitukseen katsomaan Pulttiboissia. Nauru vääntää vatsaa.

Keikalla väännetään homma isoille. Muutamasta vahvariraiserista rakennetaan eturivin kolmikolle kukkoilutelineet, joille voi hypätä kukkoilemaan. Paikalla on 350 ihmistä. Noin tusina pomppii, eturivi nakkelee tukkaa. Usea katselee. Useimmat nostavat kättään rytmillisesti pyydettäessä. Biisit soljuvat eteenpäin. Toisen kappaleen mosh-part keskeytyy jälleen ykköskitaran oikkuiluun. Kakkos-baritoni alle ja homma jatkuu. Uusi Suomi-paita on mukavan kireä ja valmiiksi Kuopiossa hikoiltu vartalonmyötäiseksi.

Kurkku kestää jotenkuten, soundit toimivat ilmeisen hyvin ja tunnelma on kohillaan. Pekkeli ottaa yleisön haltuun, ihmisten nähdään koskettavan häntä salaisesti. Kaikka koskettaa itseään salaisesti, Jyri näkee tämän. Kake pokkailee pyydettäessä ja antaa jalkabanaanin laulaa. Yleisö on spedenä. Vesipulloja jaetaan. Kaikka jakaa henkisen pääomansa köyhille ja Pexi räjäyttää potin. Kaikki riisuvat yläosansa encoren ajaksi ja tukka heiluu aina kun mahdollista.

Siihen päättyi Stam1nan nelipäiväinen putki, täynnä perusjunttia spedeilyä, huonohkoa huumoria ja lemiläistä PÄIVÄÄ-turhuutta. Otimme asiaksemme roudata nopeasti, siirtyä majapaikan kautta elämämme nakkikioskille ja sieltä minne sielueläimen siivet kantavatkaan.

”Hullu kaksikerroksinen meininki”, kommentoi Pexi päiviä myöhemmin, ”riippuvat kankaat ja ihmiset yrittävät koskettaa ja eturivi oli liekeissä, ja kiekot joilla voi keikkua. Ei perkele, olihan siellä Teroki!”. Kiitos Turku, olitte kauniita!