H: Miun mielestä tämä raportti olisi syytä kirjata ylös etupäässä valokuvien voimin. Niin paljon esimerkillistä festivaalikuvausta tuli harrastettua porukan toimesta.
kp: Pistetään sitten muutamat fotot tulille. Oli aika hyvä festarikesän avaus!
P: Sanoisin jopa erinomainen!
H: Tietysti myös sanallisesti mainitsemisen arvoisia tapahtumia löytyy myös… Mutta onko niissä samanlaista imuvoimaa kuin värivalokuvassa? Tai peräti videotallenteessa…?
kp: Usein kuvat ja videot tuppaavat kertomaan enemmän kuin viisi valehtelijaa, joten pidetään ihmeessä pääpaino näissä kuvissa. Sen verran täytyy mainita matkasta Provinssiin, että meiltä loppui löpö autosta kesken reissun. Sopivasti Ikaalisten kylpylän kohdalla. Kuski liftaamaan ja Kake ilmaamaan!
H: Timakkaa rock-seikkailua järjestyi heti kun silmä vältti! Olin näet kaatanut vinettoa lettureiästä sisään Seinäjoen bileissä jo edellispäivästä saakka. Aijai miten ankaraa tykitystä. Rossin Teemu pakotti riisutumaan alasti!
kp: Keikka oli hyvä, oikein mainio. Jotain dokkariporukkaakin siellä pyöri, mutta eivät pyörineet liikaa jaloissa. Saarilavalla on avattu Provinssiviikonloppu vuonna 2006, joten paluu kuuden vuoden takaiselle lavalle oli miellyttävä kokemus. Emilia Lähteenmäen rintavarustus and.
P: Keikki oli todella rautainen ja kolmen päivän festarililli tosiasia.
H: Joo, keikka oli hyvä… Mutta entäs after-party!
kp: Ennen rock’n’rollin kliseiseen elämään kuuluviin hotellihuonejatkoihin oli aikaa vielä käydä baarissa. Baari oli sokkeloinen, hikinen ja paikka paikoin ahdas, mutta onneksi jostain löytyi nurkka, jossa ei pyörinyt hirveästi ihmisiä (muuta kuin meidän oma porukka) ja jossa sai vaihdettua suuria rahasummia vastaan suuria määriä alkoholia.
H: Suomen ankarampiin bailaajiin kuuluu ehdottomasti PMMP. Toisin kuin valtamediassa väitettiin, oli lauantain hotellijatkojen bändikeskittymässä lisäksemme Paulan ja Miran Molemmat Puolet, eikä Pariisin Kevät, kuten väitös kuului. Tai Riisi Eväät, kuten Lemillä sanotaan.
kp: Myö yritettiin myös kovasti bailata.
P: Sanoisin, että siinä onnistuttiin ja vielä mitä parhaimmassa seurassa.
kp: Hotellihuoneessa ei tarvinnut heitellä kovin kauaa löylyjä, kun meininki lähenteli jo hyväksyttävää (itseasiassa meillä oli huoneessa sauna, joka lämmitettiin, mutta kukaan ei muistanut käydä siellä..). Jos jonninmoista hiipparia pyöriskeli melkein Aku Ankan rekisterinumerolla varustetussa huoneessa ja tunnelma oli herkkä. Tunnelma taisi herkistyä jopa niin hartaaksi, että respan ihmiset joutuivat välillä tulla ylös asti ihmettelemään onko porukka kuollut, kun mitään ei kuulu… Eiku…
H: Holmstedt on kova jätkä. Varsinkin punatuin huulin.
kp: Videokamera on aina silloin tällöin hieno keksintö…
kp: Sunnuntaina heräsimme hotellilta ja jatkoimme bailaamista. Aamulonkero hotellin baarista oli oikein edullinen, vain vaivaiset kahdeksan (8) euroa, joten niitä piti litkiä ihan urakalla. Känniinhän siitä tuli, joten hetki oli oikein sopiva ottaa taksi alle ja lähteä Musiikkihalli Hyyryläisen kanssa Lemi-LPR-JKL-HKI-Norja -porukoiden luokse leirintään ja keskittyä oleelliseen.
H: Miun mielestä oli elämän paras asia, kun sie, Kai-Pekka, lähdit Rossin Teemun autolle ottamaan vähä hapanta. Ja sitten se että lähdimme porukalla vähän käppäilemään…
kp: Syy, minkä vuoksi alun perin suunnittelin jääväni Seinäjoelle vielä sunnuntaiksi oli Mastodon, sekä kyyti samana iltana matkailuauton kyydissä kotia. Mastodonin keikka oli siis jonkinlainen tavoite. Toiseksi tavoitteeksi muodostui iltapäivän aivotteluiden aikana Slayerin pitti.
H: Mutta Slayer…?
kp: Slayerin pitti: huhujen mukaan onnistunut. 50% tavoitteesta saavutettu!
P: Kyllikki, Mastodontin ja Sleijerin tahtiin kelpasi putata lilliä.
H: Mie ihailen Kai-Pekan festivaalitoimintaa yli kaiken. Toivoisin että juhlat voisivat jatkua ikuisesti Suomen kesässä, Kai-Pekan ollessa kunniavieras joka ilta!
kp: Ohasevarma.
H: Myö oltiin muuten vihoviimeiset festikentältä poistuneet hahmot. Miun tississä on tänäkin päivänä sinivihreä ruhje Slayerin pitistä. Tai sitten Kai-Pekan suudelmasta. Huh huh mikä PROVINCEEEEEE!!!!