Välipäivä Tampereella 14.7
K: Vanha kunnon välipäivä pitkästä aikaa. Suunnitelmana oli jo ennen reissua mennä Särkänniemelle, ja sinne lopulta päästiin!
H: No oliko v*ttu hauskin välipäivä IKINÄ?! Kaikan ja Tuomaksen kanssa käytii kaikissa laitteissa!
K: Paitsi Tukkijoessa, ku ei keretty. Särkänniemen jälkeen kävin kitarateknikko Jyrin kanssa syömässä itseni paskaksi, minkä jälkeen 3/5 Stam1nasta päätti mennä Tampereen Pakkahuoneelle katsomaan Kotiteollisuuden keikkaa, nolaamaan itsensä ja miltei pilaamaan heidän encoret. Kotiteollisuus ja yleisö, olemme pahoillamme.
H: Jounille ja Jarille oli pakko laittaa seuraavana aamuna tekstiviestein virallista anteeksipyyntöä. Oli ehkä oman muusikkohistoriikin tyhmin temppu ruveta soittamaan Kotiteollisuuden biisiä Kotiteollisuuden keikalla – puhumattakaan siitä, että kertosäkeeseen päästessä aloitin väärän biisin kertosäkeen laulamisen. Saatte ampua minut. No, jotenkinhan se vapaapäivä Tampereella on saatettava loppuun.
Vaasa, 15.7
H: Vaasa, tuo Suomen Bo Kaspers Landia, jossa kielimuuri ei ole este vaan täydellinen blokki. Mitä tästä keikasta kertoisi lyhyesti…? Kaksisataa ihmistä lavan edustalla, viileähkö ilma ja kanelinmakuinen viski lämmittämässä vatsaa. Niin, ja käännytys karaokepaikan ovelta. Ei saanut olla maastohousuja jalassa.
K: Ei maastohousuja karaokeen? Oliko siellä kultaiset mikit ja timantein koristeltu biisikansio, vai mitä vittua? Joka tapauksessa, matka Vaasaan meni rennosti, koska sitä ei ollut kovinkaan paljoa jäljellä. Ja aamupala Epen herkkukeitaasta on klassikko: vitin hyvää safkaa!
H: Ketkä pystyi syömään, ketkä ei.
K: Tämä oli varmaan kesän haastavin keikka, koska yleisöä oli vain kourallinen. Kyrpiintynyt ammattilainen vetäisi keikan varmaankin pienessä kännissä kenkiä katsellen, mutta onneksi tällä ryhmällä on aivan toinen meininki. Tässä on nyt kolmen viikon sisään vedetty kahdeksan keikkaa ja reenattu Lemin erämajalla siinä välissä viisi noin 10 tuntista päivää putkeen uusia biisejä, joten ihan kaikkea en pysty muistaa, mutta hatara muistikuva Vaasan keikasta on, että se olisi ollut aivan hyvä keikka.
E: Mua mietityttää tuo karaokepaikka… Muistan vain, että jossain baarissa ainakin oli aiemmin kunnon entouraget käynnissä: ylävitosia läpsittiin sitä mukaa, kun bändiä ja tekniikkaa valui sisään. Kaikki oli paikalla. Tai ei aivan kaikki. Pappa oli alzheimeriltaan mennyt väärään baariin ja jäänyt sinne yksin kaljalle. Ja Kaikka taas…
K: Nyt sai jäädä baarit ja Kangasmäki pahuutta piiloon tekniikan hotellihuoneeseen. Illan kruunasi kaatosateesta juuri ja juuri selvinnyt pitsa sekä Steven Seagalin elokuva. Rokken roul.
KOMMENTOI