15.07. Ilosaarirock Joensuu

Alaha skargeli rohjustaa 2006 kesäkiertue – keikka nro 15

Tuleepa mieleeni keikkamyyjä Tokolan kanssa käyty keskustelu:

– Janne, luulisitko että voisimme tehdä syksyllä hieman hillitymmin tätä keikkaa?
– No mutta tottakai, hoidetaan alta pois nämä sovitut ja sit levätään.
– Huh, olispa hyvä. Alkaa nimittäin käymään vähän ihmissuhteiden ja psyyken päälle. Lomapäiviähä ei tänä kesänä ole ehtiny vielä olemaa…
– Jep, kyllä se tästä vielä helpottaa.
– …ja mie vielä pahoittelen sitä hotellihuone-sketsiä. Se oli elämäni pahin moka.
– Noh, se on ollutta ja mennyttä.
– Hyvä! Eiköhän myö katota nyt olutta ja menyytä!
– Heehe!
– Hahahaa!

Ei perkele. Lemiläinen paskabändi Stam1na siirrettiin jo kertaalleen Ilosaaressa Rekkalavalta maanmainioon YleX-stagelle. Eipä tuokaan riittänyt, jostain bändijärjestelyistä johtuen soittoaikakin rykäistiin muutamaa tuntia illemmaksi, kuudesta kahdeksaan. Oli siis edessä melkoinen spotti vetästä… legendaarisen Ilosaaren lauantain alkuilta ja toiseksi suurimmalla lavalla. Fuck yeah!

Oksennus kurkussa ja paskapökäle lahkeessa rohjustimme mestoille iloiseen saareen. Tuhannen kilometrin tuntivauhdilla siirryimme jättimäisen lavarakenteen suojiin, aloittaen hetimiten purkuhommat. Apukädet osasivat temppunsa ja itse yhtye yritti vain pitää pokkansa. Takahuoneen herkut pomppivat silmille ja pian sitä oltiin kuin ellun kanat. Vai että oma kylmäkaappi täynnä juomaa…

Olkkonen rohjusti paikalle vitummoisessa kanuunassa ja melkoisen myöhään. Väitti juoneensa Kuopiossa lärvähdykset. Ilmeisesti porukka hajosi ympäri festarialuetta, sillä seuraava yhteinen muistikuvamme on ennen keikkaa tuprahtanut pieru takahuoneen helteisessä eristystilassa. Siinä nimittäin pierijää vietiin (jätämme hänet nimettömäksi, sillä hän kainostelee julkista häpäisyä). Eräs bändin jäsenistä jahtasi kaasuttelijan kiinni ja hups vaan pyöräytti tätä multaisessa maassa. Pian tuntia myöhemmin pierusketsi toistui ja kaksi bändin jäsentä huolehti heikkohousuisen pyöräytyksestä.

Pian paikalle pyöri myös Hynysen Jouni partoineen kaikkineen. Nauroimme, kättelimme, suunnittelimme. Koska paikalla oli sopivasti henkilökohtainen kuvausryhmämmekin, päätimme taltioida huumoria digimatriisille. Kotiteollisuuden tekosista tietoisille on No Sori! tuttu juttu. Olemme päättäneet jatkaa huumorin vakavaa perinnettä videotaiteen puolella. Pian saimmekin nauhalle lavalle rohjustavan Jounin, jallukahvittelun rumpuraiserilla ja paljon muuta. Huh, ompa ammatti!

Keikka alkoi täpötäydessä teltassa kuin rankkasade: yllättäen ja märkänä. Louhimme hevanderia tutulla kaavalla ja ilman sen kummempia pelleilyjä. Nyt vittu jätkiä vietiin! Vaikka Ylex ei keikasta tohtinutkaan broadcastata radiota eikä livekuvaa, oli screenit käytössä ja jätkät kolmimetrisiä 2D-monstereita. Louhimme kuin heikkopäiset bordellissa! Katkoimme kamelin selän ja näytimme kaikkemme. Kaikki paitsi munat.

Hyvin se meni. Jälkikäteen tarkkailtu videotallenne antaa toiminnalle mittakaavat: vitusti jengiä, vitusti yleisön huutoa ja käsimerta. Tähänkö sitä on tultu? Hypetetyksi radiobändiksi? Nyt mie lopetan nää hommat tähän. Paitsi huomenna pitää lähtee taas keikalle.

Noh, niin. Siellä juotiin ja uitiin järvessä vielä päivän verran lisääkin. Olihan tuota tavattava vähä miljoona tyyppiä ja hengattava PMMP:n tyttärien kanssa. Ne on IHQUJA!