Savolaiset yrittävät suoristaa korkkiruuvia. Ei onnistu.
kp: Kuopiojjooooo! Kyllä. Lahen juna-asemalla törmäsin ihan vahingossa Velinin Teemuun, joka tekee monitorihommia Stam1nassa. Ruutuun tuijottamisen lisäksi hän miksaa myös miun ja Kaken lattiamonitoreja sekä muiden bändin jätkien korvamonnareita. Kyllä, sama mies, johon ihan sattumalta törmäsin juna-asemalla, jonka kanssa ihan sattumalta menin samaan junaan ja jonka kanssa ihan sattumalta jäin pois Kouvolassa, jossa hyppäsimme ihan sattumalta samassa junassa sattumalta matkanneisiin Olkkolaan ja mahdollisesti-ripuliperse-Hyyryseen, ja jatkoimme matkaa Valo-Tuomaan kyydillä Ristiinaan autonvaihtohommiin.
Antti varoitteli meitä jo etukäteen, että vatsataudin puhkeaminen on mahdollista. Vatsatautia pakeneva Antti säästyi onneksi ripulilta ja oksennukselta. Huh huh ja voi pojat! Bussimatkalta Savon sydämeen on turhanpäiväisen liiottelun ja retostelun lisäksi myös oikeaa asiaa. Antin ja Jyrin busuki-maniska -kamppailu synnytti sävellyksentapaisen kappaleen, johon teimme ihan kimpassa Kuopiota käsittelevät sanoitukset. Biisin nimeksi saattoi tulla Puijo. Puijo julkaistaan todennäköisesti muutamien vuosien päästä Stam1nan viettäessä taukoa, ja esittäjänä toimii luultavasti ”Antti Hyyrynen & pojat” tai sitten vain ”Antti Hyyrynen”. Samalla levyllä saattaa esiintyä myös syvän etelän suuntaan kumartava ”Winking, Drinking & Wanking (all the same time)” sekä kaihoisan slaavilainen ”Mbi Babushka”. Jäämme odottamaan tätä tulevaa platinalevyä… Anteeksi, TE jäätte odottamaan tätä tulevaa jalometallijulkaisua.
Ja hei! Rajuin fakta jäi mainitsematta: Kake ajoi bussia, vaikka hän joskus lupasi jotain muuta.
Ja Kuopiossa meillä oli yksisuuntaisia, kaksimielisyyksiä, kolmisointuja, neliäänisyyttä, viisikko soundchekissa, kuudes tupakki tunnin sisään, seitsemän sinetin takana on Liisa, oktobanit vireessä sekä yhdeksän ruoka-annosta Introsta. Tämän jälkeen oli syytä käydä tutustumassa hotellin tarjontaan, mutta vain hetkeksi, koska Kuopion Henkka on yksi niistä harvoista suomalaisista keikkapaikoista, joissa soitto alkaa iltana kuin iltana viimeistään klo 22. Juuri näin! Kumpa muutkin ottaisivat tästä mallia. No, okei, meidän sijaan ihana lämppärimme Jaakko & Jay aloitti klo 22, mutta pitihän sekin nähdä. Jaakko & Jay ”pääsivät” lämppäämään meitä Kuopioon sillä ehdolla, ettei rumpali leikkaa viiksiä – ja tämä on ihan virallinen keikkamyyjän ja Henkan ravintolapäällikön todistettavissa oleva fakta. Terkkuja Ollille!
Itse keikka alkoi teknisestä sähläyksestä johtuen muutaman minuutin myöhässä, mutta eipä tuo tuntunut haittaavan menoa. Henkassa oli sali täynnä savolaisia valmiina huutamaan, jota he tekivätkin kiitettävän äänekkäästi. Jossain vaiheessa keikkaa joku naishenkilö taisi saada (miulle tuntemattomasta syystä) naaman auki verille asti, mutta kovin iloisesti hän tuntui vielä keikan jälkeen laastari nenässä hihkuvan ja tihkuvan. Myö rokattiin loppuun asti, soitettiin encoret ja vilkutettiin heiheit. Siitä sitten suihkuun kylmän juustoleivän kanssa, minkä jälkeen suuntana oli paitatiski ja Kuopion yö… Hyvä.
Voimakolmikon kokoontuminen.
