H: Nostan unilasit silmiltäni, sammutan kännykän herätyksen vaikkakin olen ollut hereillä pitkin aamua, kerään hikiset ja paskaiset kamani ja pieraisen kohti huoneessa kuorsaavia juoppolalleja. Olo on parempi kuin perus. Aamiaiselle. Pöydissä istuu tuttuja naamoja turvonneina versioina. Epämääräistä höhötystä, rentoa liikehdintää. Leipää, appelsiinimehua, tonnikalaa, kasviksia, raejuustoa, kahvia mustana. Valitse elämä, valitse ura, valitse televisio, valitse kaksi autoa ja vaimo, valitse talo lähiöstä, valitse sauvakävely, valitse elämä.

KP: Rovaniemelle saapuessamme lavalle oli juuri kiipiämässä Klamydia ja Antti oli paskonut housuihinsa. Rock’n’roll elämä kukki kuin Kaken penis. Odottelua, pahaa oloa, olon korjailua, viina- ja olutpullojen hitleröitiä, bajamajan ihmettelyä ja muuta perus perseilyä ennen keikkaa. Päätimme viime vuoden ”myöhästymisen” takia hieman ”palkita” eturivin ihmisiä, ja menimme istuskelemaan pullojen kanssa lavalle noin 10 minuuttia ennen keikkaa. Lepposaa, juuh! Keikka starttasi ja Peksi farttasi. Hyvin lähti, hienosti jatkui, ja hikisenä loppui. Antti yritti saada yleisöltä juomiselleen oikeutusta vihjailemalla edellisyön ”Juo Antti viinaa” -huudatuksesta, mutta ilmeisesti vokalistin terveydestä huolissaan ollut katsojajoukko kävikin huutamaan ”Antti juo vettä!” hämmentäen koko lavan. Aivan hyvä keikka! Mieluusti tänne asti tulee uudemmankin kerran. Keikin jälkeen syömingit, halkopinoviinapullo -ihmettelyt (Mosku!) ja sitten kotia. Edessä siis noin 800-900km Lappeenrantaan, helppo homma. Tämähän tarkoitti tukevien kännien riipaisemista, alasti kusitauoilla tien varressa juoksemista, outoja keskiyön fanitapaamisia ja noin 13 tuntia tiukkaa ajoa kuskiltamme Mikalta. Hullu jätkä! Kivarissu!