P: Ilosaarella on erityispaikka miun sydämessä, koska elämäni ensimmäinen festivaalivierailu tapahtui vuonna 1997 Laulurinteellä. Vaikka vettä satoikin koko viikonlopun, oli kylmä ja vannoin, että en enää ikinä lähde festareille, tuli Ilosaaresta joka kesäinen tapa nuorelle Olkkoselle. Ja miksei olisi tullut? Ilosaaressa on ns. paras festivaali/peace & love -tunnelma koko Suomessa. Kelitkin ovat olleet suotuisat tuon neitsytkerran jälkeen.
kp: Peace & Löööw indeed. Miulle Ilosaari merkitsee täysin samoja asioita, vaikka festarineitsyys menikin vasta 2002. Tunnelma on aina hienoa, ja tämä oli yksi niistä syistä, jonka vuoksi päätin saapua mestoille jo edellisenä iltana. Aamu starttasi siis skumppahuikalla ja Asan keikalla, joka oli törkeän kova. Siitä vielä hetki Karjalaisen Jiitä ja venailemaan Etelä-Karjalan poikia Pohjois-Karjalaan.
E: Pelkkää rakkautta. Huikeiden järjestelyiden lisäksi salaisuus Ilosaaren takana saattaa olla nimenomaan sijainti ja ihmiset. Aluetta on niin hienoa seilata ees taas.
P: Tällä kertaa meille oli suotu todellinen paikka auringossa: slotti päälavalla klo 20. Muutenkin festivaalikattaus miellytti ja kerrankin oli mahdollisuus käydä katsomassa myös muita bändejä, koska koko retkue jäi viettämään myös sunnuntaipäivää festivaalialueelle.
P: Iltapäivälle oli varattu muutama haastis, joista ehkä eksoottisin sattui miulle ja Hyrdelle. Pääsimme Maaseudun tulevaisuus-lehteen, KÄÄK!
kp: Heh, päivä oli oikeasti yllättävän kiireinen haastisten osalta. Jokainen sai juosta jossain, kun kaikki halusivat palan Stam1naa! Terveisiä muuten Korroosion Aleksille, jonka kanssa juttutuokiot ovat aina ihan helvetin mukavia. Kippis!
P: Järjestäjät halusivat meiet myös rentoon keskusteluhetkeen valkoiseen telttaan. Rupattelimme niitä näitä ja yleisö sai esittää kysymyksiä. Kaikki meni siihen asti hyvin kunnes Kake sai mikin. Kaljupää antoi tulla täyslaidallisen eikä materiaali sopinut heikkohermoisimmille. Siinä käytiin likaisia yksityiskohtia myöten bändin perustamishetket ja synkimmät salaisuudet.
kp: Se oli lopulta aika hauska tilaisuus. Jos teltassa ei olisi ollut niin järkyttävän kuuma, siinä olisi voinut istua, rupatella ja kuunnella Kaken juttuja kauemminkin. Mutta tämäkin oli mukavaa vaihtelua perinteisiin keikkakuvioihin.
kp: Kohta olikin vuorossa se meidän osalta päivän odotetuin tapahtuma, eli päälavakeikka Ilosaaren lauantai-illassa klo 20. Paljon parempaa slottia ei oikein voi toivoa. Mutta keikka starttasi kuitenkin ihan aavistuksen hillitymmissä merkeissä. Porukkaa ei ollut heti alussa ihan valtavasti, mutta hyvin kuitenkin. Oliko se sitten kolmas tai neljäs biisi, kun tajusin lavan luokse tulleen ihan helvetisti jengiä ja samalla huomasin kaikkien lavalla olleiden naamasta, että nyt muuten luistaa!
H: Vaikea sitä näkymää on sanoin selventää. Ilosaaren kentän muoto on oivallinen, jokainen näkee, takarivistäkin (eli olutalueelta). Massan paljous oli jälleen jotakin henkeäsalpaavaa. Pitihän siihen tietysti sitten osallistua, siihen ihmismassaan: kipaisin Vapaa maa -biisin C-osan kunniaksi koko helvetin päälavakentän ympäri. Siinä sai nimittäin Hyyrysen pentu kipittää. Aurinko pisteli silmään, tunsin turvamiehen huohotuksen niskassani puotellessani pitkin hiekkapolkua läpi väenpaljouden. Sitten oikealta lavareunustalta taiteillen aidan välistä Laulurinteen lauteille ja viime metrit kävellen takaisin lavalle. Siitäs sait, sydän. Hakkaa, hakkaa!
P: Velvoitteet olivat takana ja oli aika illan koitokseen. Keikkihän oli ihan hiton hyvä ja porukkaa ison festivaaliyleisön verran. Kesän parhaaksi väittivät, vaikka itselle ehkä Ruisrock siintää kesän kirkkaimpana tähtihetkenä.
kp: Keikan jälkeen oli kyllä ehdottomasti varmuus siitä, että taisi tulla rykäistyä kesän paras veto.
E: Kaikenlaista sekalaista oli edellisten keikkojen aikana leijunut kiippariraiserin yllä, mutta Ilosaari viimein tuotti sen toivotuimman lopputuloksen. Lavalla pyrki päähän ajatus: tässä se nyt on; nauti nyt tästä, koska joskus tulee päivä jolloin muistelet juuri tätä hetkeä ja kaipaat siihen takaisin enemmän kuin mihinkään muuhun kokemukseen elämässäsi.
H: Olihan tässä, jumalauta, jotakin legendaarista. Sinetiksi kakun päälle tuli hotellihuoneen varailu ja ihan ehta lomailusunnuntai Joensuun festivaaleilla. Vaikka maanantaina oli molemmissa päissä pitelemistä, olo oli varmasti vuoden 2014 huippupaikkoja. Ja huipullahan tuulee!
P: Keikin jälkeen nautimme festivaalitunnelmasta ja yöllisestä karaokesta. Ei jäänyt paljon kyseltävää. Unta palloon ja aamulla viettämään aurinkoista sunnuntaipäivää Ilosaaressa hyvän musiikin ja ystävien ympäröimänä. Kiitos.
kp: Keikka, check. Todella lyhyet bussibileet matkalla keskustaan, check. Keskustan puisto med pussikaljat, check. Karaoke, check. Nukkumatti, check. Sunnuntai toivoa ja rakkautta täynnä, CHECK!
KOMMENTOI