Susanna Honkasalon kuvia täältä.
kp: Kesän viimeinen festarikeikka, perinteikkäästi Jurassic Rockissa. Nyt on treenattu, on kehitelty pari uutta kikkaa, on harjoiteltu pari vanhaa poikkeusta settiin ja käytetty taas satoja euroja uimaleluihin. Näillä eväillä pitäisi pystyä rokkaamaan.
Peksi ja Antti olivat päivällä sotimassa Pää kii -yhtyeen jäsenten kanssa Ylex-porukkaa vastaan. Turpaan oli tullut ja Pää kii -miehistö oli ilmeisesti ampunut omiaan, eli käytännössä tulittanut Peksiä. Itse tulin vasta myöhemmin Mikkeliin, joten en päässyt ihmettelemään tätä värikuulateurastusta. Nälkä oli kova, eli pieni lounas oli paikallaan. Lounas oli kuin olikin aivan helvetin pieni, joten painelin terassille moikkaamaan tuttuja. Siel ol Saikkoin, siel ol Aaltoin, siel ol Annaloin, siel ol Hynyin ja monta muuta. Hitto et ol mukavaa!
Jossain vaiheessa iltapäivää pääsimme viimein siirtymään kohti pelipaikkoja. Seuraavaksi tulee faktatietoa liittyen Stam1na-yhtyeen ja sen tekniikan logistiikkaan: lähes jokainen bändin tai tekniikan jäsen saapui Mikkeliin omalla autolla. Kuljettajamme Tero ajeli tyhjän bussin Lappeenrannasta Mikkeliin ja poimi muutamat hahmot hotellilta kyytiin. Näin toimii, öö, hmm…?
Ennen keikkaa oli pientä haastiksen tynkää ja muuta perussettiä. Ihmettelimme myös KT:n keikan aikana tapahtunutta häätoimitusta, jossa oli ihan oikea pappi mukana. Olikohan noi nyt ne morsiamen unelmahäät? Noh, eipä se meille kuulu. Häätunnelmasta ja kirkollisista toimituksesta päästiin luontevasti siirtymään Jeesuksen Kristuksen pyhättöön, eli Stam1nan bäkkärille. Vedimme kuivaharjoituksena illan kikat ja uuden, Panzerfaust-nimeä kantavan biisin muutamaan kertaan, minkä jälkeen oli aika ruveta jännittämään toden teolla. Nyt nimittäin jostain syystä jännitti ihan perkeleesti.
Huurunen oli hakenut meille rusketusvoidetta ja hampaiden valkaisuun tarkoitettua lakkaa. Homma alkoi haiskahtaa Baywatchilta. Lemin leikkisimmät muusikot alkoivat pikkuhiljaa näyttää erittäin pahoilta, suorastaan törkeiltä samaan aikaan kuin keikan startti alkoi uhkaavasti lähestyä. Vettä taisi tulla vielä taivaalta, ja stage manager kävi ilmoittamassa ettei tänään saa yllyttää wall of deathiin, koska nurmikko, eli mutakenttä on todella huonossa kunnossa. Onneksi pittitoiminta oli sallittua, niin kuin saimme myöhemmin huomata. Kesän viimeiset homostelut, ja kohti lavaa…
… Ja pari minuuttia myöhemmin starttasi tämän kesän ja kenties jopa koko vuoden paras Stam1nan keikka. Porukkaa oli niin helvetisti, pittitoiminta oli aivan mahotonta ja myös lavalla vallitsi iloinen ja rento tunnelma, mutta silti soitto soljui erittäin skarpisti etiä päin. Puolen välin tienoilla saimme yllätysvierailun Suomen Pussy Riotilta, eli ”Pussi-Raijat Finland” ryhmittymältä, joka koostui rinnat paljaana lavan läpi juosseista naisista. Voin puhua vain oman nimimerkkini puolesta, mutta kyseinen tempaus oli w*ttu PARAS!!! Mahtavaa toimintaa, hyvä tytöt!
Saikkola tuli seikkailemaan kitaran varteen jossain vaiheessa ja hieman tämän jälkeen täräytettiin maailman ensiesityksenä Panzerfaust-niminen musiikkiteos. Biisin ensisoitto sujui oikein mallikkaasti ja yleisössäkin oli havaittavissa hyväksyvää diggailua. Viimeisenä soitettu Lääke kruunasi koko potin jengin hyppiessä tasajalkaa ilmaan. Tähän oli aivan helvetin hienoa lopettaa kesä. Jurassicin yleisö teki tästä keikasta varmasti sellaisen, jota jaksaa muistella vielä pitkät tovit.
Seuraavaksi on aika lähteä studioon äänittämään Stam1na-yhtyeen kuudetta pitkäsoittoa. Kiitos teille kaikille, jotka olitte kesällä keikoilla. Halit ja pusut!